Kohtaamisia puhelimitse ja kasvokkain

Kirkon tarjoamalle keskusteluavulle on tarvetta. Kalajoen rovastikunnan Palvelevan puhelimen sihteeri, perheneuvoja Sirpa Järvelän mukaan viime vuonna Palveleva puhelin vastaanotti valtakunnallisesti yli 80 000 puhelua. Yksi eniten esille noussut teema oli yksinäisyys. Palvelevan puhelimen lisäksi keskusteluapua voi saada netissä, chatissa ja kirjeitse.
”Tämä aika on jotenkin tällaista, että ihminen voi pudota helposti pois sosiaalisesta verkostosta. Yksinäisyyden kokeminen on koko ajan lisääntyvä teema. Soittaja ei ole välttämättä nähnyt yhtään ihmistä koko päivänä. On myös paljon sellaisia soittajia, jotka ottavat toistuvasti yhteyttä Palvelevaan puhelimeen. Paha olo halutaan purkaa jonkun kanssa”, toteaa Sirpa Järvelä.

Myös ihmissuhteet ja niissä ilmenevät ongelmat ovat Palvelevan puhelimen yleisimpiä keskustelun aiheita. Esille nousevat lisäksi arjen tilanteet ja terveyteen liittyvät kysymykset. Viime vuoden tilastot kertovat, että pimeää aikaa ja joulua kohti mentäessä puhelujen määrät lisääntyvät selvästi. Myös yksittäiset kansalliset kriisit, kuten viimeisimpänä esimerkkinä Turun puukotustapaus, aiheuttavat piikin puhelujen määrässä.

Kalajoen rovastikunnan alueella päivystäjinä toimii aktiivisesti reilu 60 vapaaehtoista, mukana on myös seurakunnan työntekijöitä. Sirpa Järvelän mukaan uudet vapaaehtoiset ovat koko ajan tervetulleita. Päivystäjät valmennetaan tehtäväänsä ja vaikka päivystys tehdään yksin, päivystäjät kuuluvat alueellisiin ryhmiin, jotka kokoontuvat työnohjauksen ja jatkokoulutuksen merkeissä.
”Päivystäjältä edellytämme sitoutumista vaitiolovelvollisuuteen sekä tasapainoista elämäntilannetta. Hänen pitää olla myös lojaali kirkon opille, koska tämä kuitenkin on kirkon Palveleva puhelin”.
Uusia vapaaehtoisia varten järjestetään säännöllisesti peruskursseja. Tänä vuonna kurssille osallistui 10 vapaaehtoista. Järvelän mukaan heistä suurimmalla osalla oli taustalla jokin alaan soveltuva koulutus esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalta tai he olivat muuten tehneet työtä ihmissuhteiden parissa.
”Tällainen tausta antaa hyvän pohjan vapaaehtoisena työskentelyyn. Tärkein taito kaikista on kuitenkin kuuntelemisen taito. Toista ihmistä täytyy osata kunnioittaa”, Järvelä korostaa.

Palveleva puhelin ei ole suinkaan kirkon ainoa keskustelukanava. Kappalainen Mari Jussi-Pekka kertoo, että hänen luokseen saapuu silloin tällöin ihmisiä keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista. Seurakunnan tarjoamaan sielunhoitoon liittyy aina jollakin tavalla hengellinen ulottuvuus, vaikka keskustelunaiheet voivat periaatteessa olla mitä vain, maan ja taivaan väliltä.
”Yleensä keskustelut liittyvät elämän haasteisiin ja menetyksiin. Sielunhoidossa yksilön kohtaaminen on olennaista. Tarve sille, että joku on kiinnostunut juuri sinusta, on rajaton. On tärkeää päästä purkamaan omia huoliaan jollekin toiselle. Lähiverkostolla on toki suuri merkitys, mutta se on erityyppistä apua”, sanoo Mari Jussi-Pekka.
Mari Jussi-Pekka kertoo, että silloin, kun häntä ei näy papin tehtävissä kaikille avoimissa tilanteissa, voi hän olla juuri antamassa keskusteluapua sitä tarvitsevalle.
”Teen työtä maan hiljaisten parissa. Työ on tavallaan näkymätöntä, mutta erittäin merkityksellistä”.