Kolumni: Heijastimet hihaan viimeistään nyt
Eletään parhaillaan vuoden pimeintä aikaa, eivätkä jotkut ole vieläkään hankkineet maailman halvinta henkivakuutusta itselleen.
On käsittämätöntä, että toiset luottavat hyvään tuuriin, kun onnen voisi ansaita varustautumalla heijastimella.
Heijastamia on nykyisin niin monenlaisia, että niistä pitäisi löytyä jokaiselle mieleinen malli. Eikä täällä maailmassa pukeutumistyylillä muutenkaan pitkälle eletä, vaan järjellä.
En tiedä yhtään ihmistä, joka kiistäisi heijastimen hyödyt.
Silti tiedän lukuisin ihmisiä, jotka eivät siitä huolimatta käytä heijastinta.
Sosiaalinen media on pullollaan kuvia, jossa verrataan heijastamen vaikutusta ilman maailman halvinta henkivakuutusta kulkevaan ihmiseen. Erot on valtavat.
Erot tulevat entistä suurempaan rooliin, kun tiet muuttuvat liukkaiksi. Silloin ajoneuvon pysähtymismatkat kasvavat, joten kuljettajan reagoinnin merkitys tulee entistä tärkeämmäksi.
Toiset selittävät heijastimen käyttämättömyyttä sillä, että kulkevat pääsääntöisesti kaupunkimaisemissa tai ainakin valastuilla tieosuuksilla.
Selitys on ontuva, sillä varsinkin tummiin vaatteisiin pukeutunut ihminen sulautuu kaupunkimaisemaan todella hyvin, vaikka sitä ei itse haluaisikaan. Joten heijastin on turvallinen kaveri myös lyhkäisillä kauppareissuilla.
Heijastimen käytön surkuhupaisuus tulee toisinaan esille koiraihmisten kohdalla.
Olen nähnyt tilanteita, joissa rakkaalla eläimellä on asianmukaiset heijastimet liiveineen, mutta ulkoiluttaja on unohtanut totaalisesti itsensä.
Mitähän tapahtuu, jos koira pääseekin karkuun ja omistaja säntää huolestuneena perään ilman heijastinta? Jo pelkkä ajatuskin on karmiva.
Ja jos jollakin on omalle hengelle vähäinen arvo, niin kannattaa muistaa sekin, että autoilija voi olla itse vaarassa väistäessään jalankulkijaa esimerkiksi ojaan tai metsään.
Joten heijastimet käyttöön – itsensä ja muiden turvallisuuden hyväksi.
Jussi Eskola
