Kolumni: Kiitos, kun jaoit tarinasi

Koko ajan sattuu ja tapahtuu.
Jossakin päin Suomea oli ostettu viallinen elintarvike. Jossakin päin Suomea päiväkotilapsen jalalle oli kaadettu hiekkaa. Jossakin päin Suomea vanhuksen ruoka-annos oli hailakanvärinen ja kelvoton. Jossakin päin Suomea oli paha mieli.
Mitä näissä tilanteissa tehdään? Otetaan näppäimistö ja hetkeäkään epäröimättä naputetaan tiedot tapahtumista ja tunteista eetteriin.

Järkyttävää! Mikä tätä maailmaa vaivaa?! Saako jakaa? Kiitos, kun jaoit sun tarinan!
Elämme tarinoiden aikaa.
Kaikki haluavat tulla kuulluiksi. Oletamme, että tuntemattomien ihmisten tarinoita jakamalla tilanteet paranevat. Tulee mieleen murrosikäinen, joka kiihdyttää omaa kuohuvaa mieltään suurempaan hermostumiseen, kun toistaa ja jankuttaa asiaansa ja nostaa koko ajan kierroksia. Mikään ei silloin kuitenkaan etene.
Kokemuksista on tullut arvotavaraa. Kuljemme kadulla rivissä kokemusasiantuntijoina valmiina avaamaan sanaisen arkkumme erilaisista epäkohdista, jos joku vain sattuu kuuntelemaan.
Kokemus tuntuu olevan arvokkaampaa kuin monta kertaa tutkittu ja testattu tieto. Kokemuksissa on voimaa ja tunnetta, kokemukset koskettavat ja puhuttelevat. Tieto on etäistä ja hankalaa, monimutkaistakin, ja siitä on vaikeampi saada otetta.

On asioita, jotka on tarpeen sanoa muillekin.
Toisinaan niistä sanomisista lähtee kehittymään muutos parempaan, kun hiljaisuus salaisuuksien ympärillä murtuu. Välillä asioiden mittasuhteet menevät sekaisin: kertaluontoinen paha mieli kaupan kassalla on eri asia kuin jatkuvat ongelmat ja epäkohdat.
Yön yli nukkuminen voi asettaa asiat oikean kokoisiksi; jos aamulla herätessä ei tunnu olevan enää mitään kerrottavaa, silloin ei kannata kertoa. Jos asia vaivaa päivästä toiseen, siihen tarvitsee muutosta ja siksi on kerrottava. Kanava kannattaa valita hyvin: aina paras vaihtoehto ei ole Instagram tai Facebook, vaan esimerkiksi elävä ihminen, joka ammattitaitonsa avulla voi ohjata eteenpäin.
Avoimuuden ja tarinoiden aikanakin sinulla ja minulla on yksityisyytemme.
Kiitos, kun pidät joitakin asioita omana tietonasi.

Maria Hyväri