Kolumni: Kyläkaupat eivät ole historiaa
Meistä moni muistaa, kuinka vuosikymmen pari taaksepäin pientäkin kylän raittia elävöitti useampi kyläkauppa. Ajan saatossa kysyntä muuttui epäedulliseksi kyläkaupoille, kun väki maaseudulla väheni ja autoilevat maalla asujat tekivät ostoksensa yhä useammin taajamien marketeissa. Kun kylältä loppui kauppa, menetettiin myös merkittävää sosiaalista pääomaa.
Kyläkauppojen vähenemiskehitys on mahdollista pysäyttää. Kuluneella hallituskaudella on saatu niin hyvää palautetta keskustan aloitteesta jaetusta kyläkauppatuesta, että sitä on päätetty jatkaa. Kyläkauppojen uudelle tulemiselle löytyy puoltoa, koska osaltaan ne vahvistavat kylien elinvoimaa ja palveluvalikoimaa.
Ministeri Lepän johdolla valmisteltu Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeen tukihaku avattiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2019. Tukea haettiin paljon ja tarve sille oli ilmeinen. Kyläkauppatuki on nimensä mukaisesti tukea maaseutualueiden kyläkaupoille, joiden palvelutarjontaa halutaan tukea ja monipuolistaa.
Nyt lausuntokierrokselle lähetettävällä asetuksella halutaan laajentaa kyläkauppatuki koskemaan useampia kyläkauppoja ja siksi tuen määrärahat on myös tuplattu miljoonasta eurosta kahteen. Aluerajaus on laajennettu harvaan asutusta maaseudusta koskemaan kaikkia maaseutualueita. Jatkossa tukialue kattaa myös ydinmaaseudun, kaupungin läheisen maaseudun ja maaseudun paikalliskeskukset.
Jotta täyttäisi tuen saamisen kriteerit, kaupan täytyy olla auki ympärivuotisesti. Sen päivittäistavaramyynnin on oltava vähemmän kuin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavaan päivittäistavarakauppaan täytyy olla matkaa vähintään 7,5 kilometriä, tai kaupan täytyy olla muuten vaikeasti saavutettavissa. Päivittäistavaravalikoimaan tulee kuulua vähintään 500 tuotetta, eikä kauppa saa olla EU:n valtiotukisääntöjen mukainen vaikeuksissa oleva yritys. Päivittäistavarakauppapalvelun lisäksi on tarjottava joko postipalvelua, käteisnostopalvelua, apteekkipalvelua tai polttoainejakelupalvelua.
Tuen määrä edellisellä kokeilujaksolla oli keskimäärin noin 11 000 euroa kyläkauppa kohden. Uudistetun mallin mukaisesti se voi olla maksimissaan 20 000 euroa.
Kyläkauppatuki on johdonmukainen osa keskustan vahvasti edistämää maaseutualueiden elinvoimapolitiikkaa. Kyläkaupat tukevat monipaikkaista elämää, tuottavat yrityksille tärkeitä palveluja ja edistävät osaltaan järkevää ilmastopolitiikkaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Tukeen oikeutettujen kyläkauppojen määrä tullee aluelaajennuksen myötä kaksinkertaistumaan, mikä on hieno asia. Kyläkaupoilla on myös laajempia vaikutuksia paikalliseen elinvoimaan, sillä kyläkaupat tarjoavat usein valikoimissaan lähialueen tuotteita ja lähiruokaa.
Hanna-Leena Mattila