Kolumni: Musiikin mysteeri

Säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen muoto. Leena Unkari-Virtasen mukaan musiikin kuuntelussa kuuloaisti on vapautunut alkuperäisistä tehtävistään, kuten ympäristön vartioinnista. Musiikin kuuntelemisella on henkilökohtaisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja jopa biologisesti merkittäviä vaikutuksia. Yhtään ilman musiikkia olevaa kulttuuria ei tunneta.

Kuuloaisti vaikuttaa sosiaalisten siteiden syntymiseen. Kuuloaisti liittää syntymättömän vauvan tulevaan ääniympäristöönsä ja luo ensimmäiset kiintymyksen siteet. Syntymättömällä vauvalla on havaittu olevan erityisen läheinen suhde äidin ääneen. Kun äiti laulaa vaikkapa lastenlorua, sikiön sydämenlyönnit kiihtyvät, mutta laulun jatkuessa lyönnit tasoittuvat. Syntymän lähestyessä vauva ilmaisee jo valikoivansa häntä kiinnostavat äänet esimerkiksi intonaation, painotusten ja rytmin – siis äänten musiikillisten ominaisuuksien – perusteella.

Musiikin harrastaminen edistää aivojen kehittymistä, ja tutkimusten mukaan tietyt aivovauriot paranevat nopeammin, kun potilas kuuntelee mielimusiikkiaan. Lapsuudesta tai nuoruudesta tuttu musiikki on yksi viimeisiä säikeitä, joilla tavoitetaan ikäihmistyössä esimerkiksi syvästi dementoituneita potilaita.
Musiikki piirtyy varhain ja syvälle ihmismieleen. Musiikin on jollakin tapaa kosketettava ihmisen minuutta, muuten se muuttuu vain sarjaksi ääniaistimuksia.

Viime viikkoina Oulaisissa on saatu nauttia säveltaiteesta oikein urakalla musiikkiviikkojen ansiosta. Pieneksi paikkakunnaksi musiikkitarjonta on vilkasta ja korkeatasoista. Musiikkiviikkojen järjestäminen edellyttää monien toimijoiden yhteistyötä – esimerkki musiikin sosiaalisesta ulottuvuudesta sekin. Toivottavasti kaikki ovat löytäneet musiikkiviikkojen tarjonnasta itseään koskettavat kuunteluhetket. Musiikin kuuntelu livenä yhdessä muiden kanssa koskettaa ihmisen minuutta eri tavalla kuin korvanapeista kuultuna.

Essi Rahja