Kolumni: Taivalkoski on olemassa

Kalle Päätalo kertoo useammassakin teoksessa, että hänen kotikuntaansa Taivalkoskea ei laajemmin tunnettu muualla Suomessa aikaisemmin.
Ollessaan sotaväessä tai myöhemmin Tampereella asuessaan hän sai usein selitellä ihmisille, mistä päin oli kotoisin. Jotkut jopa epäilivät, että Taivalkoski nimistä pitäjää ei Suomessa olisikaan.
Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Kalle Päätalon itsensä ansiosta. Suosikkikirjailija on kuvannut syntymäseutuaan, sen maisemia ja asukkaita, niin hyvin, että nyt ainakin kotimaista kirjallisuutta harrastavat tietävät Taivalkosken. Se on vähintään yhtä kuuluisa kuin Sillanpään Hämeenkyrö tai Pentti Haanpään ”Kairanmaa”.

Kalle Päätalo saavutti asemansa yhtenä Suomen suosituimpana kirjailijana sisukkuutensa, luontaisten kertojalahjojensa sekä juuri oikeaan aikakauteen osuneen kirjailijauransa ansiosta. Lukijat olivat itsekin eläneet karua, raskasta ruumiillista työtä vaativaa elämää ja osasivat samaistua kirjojen hahmoihin ja heidän elämäänsä. Jos joku ryhtyisi nykyaikana kirjoittamaan Kalle Päätalon tuotannon kaltaista romaanitaidetta, vastakaikua ei enää löytyisi. Sukupolvi on vaihtunut ja samalla ihmisten mielenkiinnon kohteet. Isät ja papat saivat aikoinaan joulu- tai Isänpäivälahjaksi vuosittain uuden Päätalo-kirjan. Nyt he ovat poistuneet ja perilliset ovat kantaneet Kallen ansiokkaita romaaneja sylikaupalla antikvariaatteihin ja kirpputoreille. Mutta vielä niitä luetaankin. Tunnen monta vanhempaa miestä, joille Päätalon romaanit ovat likipitäen ainoaa oikeata kirjallisuutta. Itsellänikin Kallen paksut romaanit ovat kunniapaikalla kirjahyllyssä.

Mutta ei Taivalkoski ole pelkkä Kalle Päätalon muistelmien paikkakunta. Se on ollut vilkas ja monin tavoin ansioitunut kunta muutenkin. Aluksi laajat metsät, metsätyöt ja suuret uitot leimasivat karun kaunista seutua. Vähitellen alkoi tulla myös teollisuutta ja muuta yritystoimintaa.
Maatilojen ja matkailuyritysten lisäksi kunnassa on nykyään monenlaista teollisuutta, suurimpana metalliteollisuus. Metsäoppilaitos kouluttaa monenlaisia metsäammattilaisia.
Urheilukin on saanut lahjansa Taivalkoskelta. Siellä aloitteli mäkihyppääjän uraansa sittemmin suurmäen maailmanmestariksi Lahden MM-kisoissa vuonna 1978 ponnistanut Tapio Räisänen. Urheiluseura Taivalkosken Kuohun nimi tunnetaan kautta Suomen.

Tapio Isokivelä