Kolumni: Tuleeko Suomesta Ahvenanmaa?
Sillä erolla, että Ahvenanmaalla pitäisi osata ruotsia, mutta kohta kai koko Suomessa asioidaan englanniksi.
Jo kauan sitten kertoi opettaja Erkki Varila kokemuksestaan Ahvenanmaalla. Hän oli pistäytynyt paikalliseen kauppaan ostamaan tulitikkuja. Myyjä ei ollut ymmärtänyt asiakkaan toivomusta.
Tuon nyt vielä ymmärtää, koska Ahvenanmaa on yksikielistä aluetta. Ja kertomusten mukaan sikäläiset eivät suomenkielisistä juuri välitä.
Lehdessä kerrottiin, että Helsingin liepeillä on jo palvelupaikkoja, joissa pitäisi asioida englanniksi. Asiakas olisi halunnut ostaa ruoka-annoksen ja tilasi sen tietysti kotimaan kielellä. Myyjä oli vain pyöritellyt silmiään ja kysellyt englanniksi, että mitä, mitä?! Tämä on jo huonompi juttu ja huonoa palvelua.
Suomessa on vielä satoja tuhansia ”taunoja” jaa ”toineja”, jotka eivät ole opiskelleet vieraita kieliä. Ja muutenkin – noin periaatteessa – tuntuu nurinkuriselta palkata palvelutehtäviin paikallista kieltä osaamattomia henkilöitä. Se on sitä suomalaista nöyristelyä. Samaa kuin Suvivirren kieltäminen koulujen kevätjuhlissa.
Raamatussa on kertomus Baabelin tornista. Nooan jälkeläiset rupesivat rakentamaan sitä. Ihmiskunta tunsi olevansa yksikielinen ja yksimielinen ja maan asukkaat päättivät sen kunniaksi rakentaa taivaita tavoittelevan tornin.
Iso Herra ei kuitenkaan pitänyt tästä, vaan hajotti tornin ja sekoitti ihmisten kielet. Tällainen on Raamatun selitys ihmisroduista ja ihmisten jakaantumisesta eri kansoihin, joilla on omat kielensä.
Kuinka helppoa olisikaan, jos koko maapallolla puhuttaisiin ainoastaan yhtä ja samaa kieltä! Niitä on kuitenkin useita tuhansia. Toisia puhutaan laajalti, useimpia vain suppealla alueella. Suomen kieli taitaa olla melko keskimääräinen kokonsa puolesta.
Suomalaiset olivat pitkään korkean kielimuurin takana. Kansakoulussa ei vieraita kieliä opetettu. Täytyy vain ihailla ummikkosuomalaisten rohkeutta, kun he joukoittain muuttivat paremman elämän toivossa ensin Amerikkaan ja Australiaan, sittemmin vieläkin lukuisammin Ruotsiin.
On hyvä, että suomalaisten nuoremmat sukupolvet ovat saaneet vieraiden kielten alkeita jo kouluissa. Lisäksi he taitavat olla rohkeampia vajavaisillakin taidoilla keskustelemaan ulkomaalaisten kanssa, kuin vanhempansa. Juuri sillä keinollahan kielitaito paranee.
Silti tuntuu väärältä, jos omassa kotimaassa pitäisi ruveta toimittamaan asiansa englanniksi!
