Kolumni: Yritystukien kateus

Koronapandemiaan liittyneet maamme hallituksen valmiuslain sallimat vahvat rajoittamistoimet ovat lyöneet monille yrityksille taloudellisen kriisin. Vientimarkkinoiden tyrehtyminen, ihmisten kulutuskäyttäytymisen hiljentyminen ja ravintoloiden sulkemiset ovat supistaneet tulovirran lukemattomien yritysten kassasta. Monilla on edelleen hyvin muistissa 1990-luvun alun vaikea tilanne, jossa päätettiin uhrata yritykset. Nyt on linjattu toisin. Hallitus on hakenut mahdollisimman nopeaa ratkaisua olemassa olevilla työkaluilla tukea yrityksiä vaikeassa tilanteessa. Kriisi on paljastanut, ettei yhteiskunnassamme ole tällaiseen tilanteeseen toimivia rahoitustyökaluja julkisella sektorilla. Rahoitusvastuu on tähän saakka ajateltu olevan puhtaasti rahoitusyhtiöillä ja pankeilla.

 
Nopeaan päätöksentekoon ja ratkaisuvaihtoehtoihin liittyy aina kompromisseja. Sellainen liittyi myös yritystukien rahoituskanaviin. Hallitus päätti nopeasti merkittävästä tukipotista yrityksille, jota päätettiin kanavoida jo käytössä olevien järjestelmien kautta. Yksinyrittäjille päätettiin myöntää 2000 euron avustus kuntien kautta.

1-6 työntekijän yrityksille tukea jaetaan ELY-keskusten kautta ja yli kuusi henkeä työllistäville yrityksille Business Finlandin kautta, joka on kanava pk-yritysten tukemiseen. Vaikka ongelmaksi Business Finlandin osalta tiedettiin kehittämisnäkökulma, se olisi silti ainoa mahdollinen kanava nopeaan tuen jakamiseen.

Kehittämisrahoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksellä pitää olla lompsa lyönnissä ja rahaa kassassa. Pandemian aiheuttamien tulomenetysten korvaamiseksi yritys voi kehittää toimintaansa suuntaamalla sitä vaikkapa nettikauppaan, hakemalla uusia markkinoita tai etsiä uusia tuoteinnovaatioita. Tähän kehitystyöhön monet yritykset päättivät hakea rahoitusta Business Finlandin kautta. Lehdet ovat uutisoineet lööppityyliin satatonnisia saaneista rikkaista, jotka saavat tukea entisten seteleiden päälle. Totuus on paljon kylmempi. Yhtään euroa ei tukea tule, jos ei ole ensin laitettu enemmän menemään. Yleensä Business Finlandin kehittämistuissa on 80 % tukikatto eli kaikista kehittämistoimintaan uhratuista rahoista julkinen tuki kattaa vain 80 % ja yritys joutuu itse maksamaan 20 %. Ja laskut pitää olla maksettuna ennen tukien saamista julkisista varoista. Missähän tässä se kadehtimisen paikka sitten olikaan?

Jos ei ole työllistäviä ja veroja maksavia yrityksiä, ei kauan ole tarjolla julkisia palvelujakaan. Tämä yhteiskunnan toiminnan perusperiaate olisi jokaisen hyvä muistaa ajellessa valtion ylläpitämillä teillä ja kaduilla. Koronapandemian maksumieheksi suurin osa yrityksistä joutuu myös nyt ja tulevaisuudessa. Yritystoiminnan tuloksilla ja palkanmaksuilla tämänkin pandemian julkinen velkapotti loppujen lopuksi maksetaan. Sanoipa kadehtijat mitä tahansa!

Juha Pylväs