Kutsumuksena kouluasiat

Oulaistelaisella Lea Tornbergilla on kutsumus.
Hän kokee kouluasiat tärkeäksi niin opettajien kuin oppilaidenkin kantilta. Tornberg on tehnyt pitkän päivätyön opettajana ja opastaa nyt kollegoitaan selviytymään paremmin arjesta.

”Suomalaisissa kouluissa on paljon hyviä ja kehittämisorientoituneita opettajia, jotka inspiroivat lapsia päivittäin. Ei minulla heistä huolta ole. Sen sijaan olen huolissani niistä opettajista, jotka ovat syrjäytyneet työmotivaatiosta ja halusta uudistua opetussuunnitelmien mukana yhdessä muiden kanssa. He tarvitsevat kipeimmin konkreettista tukea, jotta voivat tukea oppilaita.”
Tornberg on sitä mieltä, että kun oppilaat voivat hyvin, niin myös opettaja voi hyvin.
”Opettajan hyvinvointi on tärkeää oppilaan kannalta. Yksikään lapsi ei saisi joutua aikuisen työmotivaatiovajeesta tai -uupumuksesta koituvan henkisen laskun maksajaksi. Ei yksikään lapsi.”

Viimeisimpien viikkojen aikana kouluasiat ovat olleet isosti esillä.
”Yhdessä kehittäminen on avainsana. Ne, jotka ovat kokeilleet opetusmenetelmien kehittämistä ryhmissä, eivät olisi valmiita enää luopumaan siitä. Ja kun tähän vielä osallistutetaan myös lapset miettimään sitä, miten luokka olisi viihtyisämpi, on lopputulos kaikille osapuolille hyvä.”
Tornbergin mukaan lapset on helppo saada mukaan suunnitteluun.
”Itselleni oli opettajana luokassa vihko, johon lapset saivat käydä kirjoittamassa ideoitaan. Siihen sai käydä kirjoittamassa toiveensa vaikka keskellä oppituntia. Ideoiden esille tuomisen pitää olla välitöntä, eikä liian virallista. Lapsilta kyllä tulee ideoita, kunhan heitä vähän ruokkii ensin. Lapset ovat niin tilanteen tasalla, että ne havaitsevat toisinaan ongelman jo ennen opettajaa.”
Hän korostaa, että kaikki toiminta luokkaympäristössä perustuu tasa-arvoon.
”Kaikkien ideoita tulee arvostaa ja opettajan pitää ottaa ne tosissaan – siitä luottamuksen rakentaminen lähtee. Luottamusta ei rakenneta siten, että opettaja vain sanelee, vaan kaikki lähtee arvostavasta kohtaamisesta.”

Oulaistelainen nostaa esille ihmisarvon.
”Ihminen on yhtä arvokas, on hän sitten aikuinen tai lapsi. Aikuisen auktoriteetti muodostuu vahvimmaksi, jos se perustuu arvostukseen. Arvostus pitää ansaita omalla käytöksellään. Jos opettaja arvostaa oppilaita, niin kyllä oppilaat arvostavat myös opettajaa. Mielestäni kyseessä on aivan yksinkertaisista perusasioista, jotka tuntuvat olevan jostakin syystä vaikeita.”
Koulumaailma ei ole yksin ongelmiensa kanssa, mutta kouluissa muutosten hyväksyminen vaatii aikaa.
”Peruskoulun tehtävä on rakentaa ja tukea oppilaan maailmankuvaa, jotta lapsi löytää aikanaan paikkansa maailmassa. Emme voi kukaan ennustaa sitä, mikä on lapsen tulevaisuus. Onneksi uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan hienosti laaja-alaisia taitoja.”

Suomalaisella koululla on maailmalla hyvä maine.
”Mutta se rapistuu, jos isoja muutoksia ei tehdä. Jos opettaja syyttää työnsä raskaudesta oppilaita tai vanhempia, silloin on syytä mennä peilin eteen.”
Suomalaisissa kouluissa on suuria eroja.
”Koulut eroavat valtavasti toisistaan. Opettajan, jolla on kokemusta vain kannustavasta ja arvostavasta työyhteisöstä, on mahdoton ymmärtää, että moni opettaja joutuu raskaasti kiusatuksi ja selkäänpuukotetuksi työpaikallaan.”
Tornbergin mukaan osa opettajista ja oppilaista joutuu kokemaan kiusaamista joidenkin opettajien taholta.
”Opettaja voi kiusata useasta syystä, joita ei itse välttämättä tunnista tai halua itselleenkään myöntää. Esimerkiksi opettajat vaativat usein lapsilta käyttäytymisen saralla paljon enemmän kuin kasvatustieteen maistereilta. Tällaiseen toimintaan pitää uskaltaa puuttua ja tarjota opettajalle tukea käytöksen tunnistamiseen ja sen muuttamiseen. Ongelma ei ala siitä, kun se sanotaan ääneen, vaan se on ollut jo silloin pitkään olemassa. Ongelma pitää ensin tunnistaa ja sitten tunnustaa, jotta päästään ratkaisemaan se uusilla, paremmilla toimintatavoilla. ”
Tornbergin mielestä koulun toimintakulttuurin tietoinen ja tavoitteellinen johtaminen on työyhteisön hyvinvoinnin edellytys.
”Se haastaa johtajan toimimaan tasa-arvoisesti ja ammatillisesti niin, että jokaisen asiantuntemusta arvostetaan samalla tavalla, riippumatta työhistoriasta. Kaikilla on toisille annettavaa ja toisilta opittavaa. Osaamisen jakaminen työyhteisössä on parasta ja tärkeintä ammatillista tukea, mitä koulujen sisällä voidaan mahdollistaa.”
Tornberg on kehittänyt opettajan työtä edistäviä menetelmiä jo pitkään. Hänen LeaDo-oppimiskeskuksensa uusine opetusmenetelmineen on herättänyt kiinnostusta Suomen rajojen ulkopuolella.

Tulevaisuudessa hän aikoo jakaa oppejaan myös ulkomaillekin.
”Me avaamme tänä syksynä Tukholmaan uuden LeaDo-koulutusyksikön. Tarkoitus on jatkossakin toimia myös ulkomaan suuntaan.”