Mielipide, eduskuntavaalit 2019: Järkivihreää ilmastopolitiikkaa
Kevään vaalikeskustelussa ilmastoasiat ovat olleet vahvasti esillä. Tämä tärkeä asia maailmanlaajuisesti, mutta samalla meidän syytä pitää mittasuhteet oikealla tasolla. Suomessa ilmastopolitiikka on karannut lapasesta ja isosti on karannutkin. Päivä toisensa jälkeen joku taho vaatii uusia toimia päästöjen vähentämiseksi ja vieläpä niin, että jonkun muun pitäisi muuttaa toimintaansa.
Ilmastokiihkossa syyllistetään esimerkiksi maanviljelijöitä, jotka tuottavat maitoa ja lihaa tai hyödyntävät metsiä. Eu-tukijärjestelmissä ympäristön tilaa on parannettu monin toimin, tälle ei anneta sitä kiitosta, mikä sille kuuluisi. Päinvastoin, esitetään uusia vaatimuksia.
Suomen hiilidioksidipäästöt ovat promillen luokkaa maailman päästöistä. Suomessa on maailman nykyaikaisin teräs ja metsäteollisuus. Jos vastaavat tehtaat sijaitsisivat Aasiassa, niiden päästöt olisivat moninkertaiset. Tässä tilanteessa olisikin parempi korostaa Suomen ympäristöosaamisen vientiä, kuin lähteä liikaa rajoittamaan omaa tuotantoamme ja elinkeinomahdollisuuksiamme.
Eikä tässä vielä kaikki. Oli surullista seurata, että lapset asetettiin ympäristöliikkeiden propagandan uhriksi ”lakkoilulla” hyväksikäytettyjen asemaan.
Toki tarvitaan edelleen ympäristötekoja. Liikenteen päästöjä voidaan pienentää käyttämällä biokaasun ja biopolttoaineita nykyistä enemmän. Se toisi työtä maakuntiin erilaisten laitosten rakentamisen ja tuotannon myötä. Metsien lisähakkuilla voidaan varmistaa pohjoiseen suunnitellut isot teollisuusinvestoinnit. On syytä huomioida sekin, vain kasvavat metsät sitovat hiiltä.
Maataloudessa nurmiviljely sitoo hiiltä, joten sekin on ympäristöteko. Vihervasemmiston puolelta esitetään kantoja polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä. Tämä on aivan käsittämätön esitys. Pitkien välimatkojen Suomessa tämä ei ole vaihtoehto tekninen eikä taloudellinen vaihtoehto vielä pitkiin aikoihin. Kaupunkiseuduilla voidaan kannustaa sähköautoihin, mutta ei mitään kieltoja. Pienituloisilla ei ole varaan kalliisiin sähköautoihin. Vanhat autot joilla ajetaan pieniä määriä eivät ole ympäristöuhka.
Petopolitiikka nostaa myös tunteita alueellamme Pyhä- ja Siikajokilaaksoisa, koska susikanta on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Ainoa keino kannan rajoittamiseen on nyt puolittaa kanta kannanhoidollisen metsästyksen keinoin.
Näin tehdään myös karhukannan kurissa pitämiseksi. EU:n suojelusäännöillä ei pidä antaa määräillä meidän petokannan tasoa, koska susi ei ole missään tapauksessa uhanalainen eläin.
Antti Rantakangas
kansanedustaja ja -ehdokas (kesk.)
Kevään vaalikeskustelussa ilmastoasiat ovat olleet vahvasti esillä. Tämä tärkeä asia maailmanlaajuisesti, mutta samalla meidän syytä pitää mittasuhteet oikealla tasolla. Suomessa ilmastopolitiikka on karannut lapasesta ja isosti on karannutkin. Päivä toisensa jälkeen joku taho vaatii uusia toimia päästöjen vähentämiseksi ja vieläpä niin, että jonkun muun pitäisi muuttaa toimintaansa.
Ilmastokiihkossa syyllistetään esimerkiksi maanviljelijöitä, jotka tuottavat maitoa ja lihaa tai hyödyntävät metsiä. Eu-tukijärjestelmissä ympäristön tilaa on parannettu monin toimin, tälle ei anneta sitä kiitosta, mikä sille kuuluisi. Päinvastoin, esitetään uusia vaatimuksia.
Suomen hiilidioksidipäästöt ovat promillen luokkaa maailman päästöistä. Suomessa on maailman nykyaikaisin teräs ja metsäteollisuus. Jos vastaavat tehtaat sijaitsisivat Aasiassa, niiden päästöt olisivat moninkertaiset. Tässä tilanteessa olisikin parempi korostaa Suomen ympäristöosaamisen vientiä, kuin lähteä liikaa rajoittamaan omaa tuotantoamme ja elinkeinomahdollisuuksiamme.
Eikä tässä vielä kaikki. Oli surullista seurata, että lapset asetettiin ympäristöliikkeiden propagandan uhriksi ”lakkoilulla” hyväksikäytettyjen asemaan.
Toki tarvitaan edelleen ympäristötekoja. Liikenteen päästöjä voidaan pienentää käyttämällä biokaasun ja biopolttoaineita nykyistä enemmän. Se toisi työtä maakuntiin erilaisten laitosten rakentamisen ja tuotannon myötä. Metsien lisähakkuilla voidaan varmistaa pohjoiseen suunnitellut isot teollisuusinvestoinnit. On syytä huomioida sekin, vain kasvavat metsät sitovat hiiltä.
Maataloudessa nurmiviljely sitoo hiiltä, joten sekin on ympäristöteko. Vihervasemmiston puolelta esitetään kantoja polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä. Tämä on aivan käsittämätön esitys. Pitkien välimatkojen Suomessa tämä ei ole vaihtoehto tekninen eikä taloudellinen vaihtoehto vielä pitkiin aikoihin. Kaupunkiseuduilla voidaan kannustaa sähköautoihin, mutta ei mitään kieltoja. Pienituloisilla ei ole varaan kalliisiin sähköautoihin. Vanhat autot joilla ajetaan pieniä määriä eivät ole ympäristöuhka.
Petopolitiikka nostaa myös tunteita alueellamme Pyhä- ja Siikajokilaaksoisa, koska susikanta on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Ainoa keino kannan rajoittamiseen on nyt puolittaa kanta kannanhoidollisen metsästyksen keinoin.
Näin tehdään myös karhukannan kurissa pitämiseksi. EU:n suojelusäännöillä ei pidä antaa määräillä meidän petokannan tasoa, koska susi ei ole missään tapauksessa uhanalainen eläin.
Antti Rantakangas
kansanedustaja ja -ehdokas (kesk.)
