Mielipide: Yhdenvertaisuus puoltaa kattavaa kiinteistöveroselvitystä

Oulaisissa on noin 14 700 kiinteistöä, joista rakennustarkastuksen mukaan noin 6 500 kiinteistön osalta olisi syytä tehdä tarkastus kiinteistöveron suhteen. Aiemmin selvitystä on ilmeisesti yritetty saada teknisen toimen voimin tehtyä pari kertaa, mutta työ ei ole edennyt alkua pidemmälle.

Useat suomalaiset kunnat ovat tehneet kattavan kiinteistöveroselvityksen ja saaneet tulovirtaansa nähden kelvollisia lisätuloja. Esimerkiksi Oulaista kolme kertaa pienemmät Soinin ja Pellon kunnat 200 000 euroa vuodessa, jotkut isommat kunnat tuntuvasti enemmän.

Myös Kuntaliitto on kannustanut kuntia tekemän kattavan kiinteistöveroselvityksen. Kuntaliiton mukaan kunnat menettävät joka vuosi noin 300 miljoonaa euroa niille kuuluvia tuloja, kun kiinteistöveroselvitystä ei ole tehty.

Kattavan selvityksen arvioidaan kestävän Oulaisissa 4 vuotta ja maksavan noin 450 000 euroa, mutta summa on saatavissa takaisin muutamassa vuodessa ja ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kaupunki saisi Pellon ja Soinien esimerkkien perusteella lisätuloja vähintään 2,5–3 miljoonaa euroa.

Osa nyt kiinteistöveron ulkopuolelle jääneistä rakennuksista ovat kooltaan suurempia kuin 5 neliömetriä, mutta pienempiä kuin 30 neliömetriä. Iso osa näistä rakenneuksista ovat pihasaunoja ja varastorakennuksia, joiden kiinteistövero jää korkeintaan 30–40 euroon vuodessa.

Ennen kaikkea kattava kiinteistöveroselvitys on tärkeää toteuttaa sen takia, että sen myötä kuntalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti. Nyt osa kuntalaisista maksaa verot kaikista rakennuksista ja tonteista säntillisesti, osa vain osasta ja jotkut eivät mistään mitään. Tämä ei ole oikein.

Verohallinnon sivuilta löytyy kattava selvitys kiinteistöveron laskennan päävaiheista. Kiinteistöveron määrä lasketaan kertomalla rakennuksen verotusarvo kiinteistöveroprosentilla, jonka kunta on rakennuksille määritellyt.  Veron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa.

Kiinteistöverotuksessa käytettäviä rakennustyyppejä ovat esimerkiksi pientalo, vapaa-ajan asunto, talousrakennus, autotalli ja sauna. Talousrakennuksia ovat esimerkiksi piharakennukset, kuten vajat, varastot, grillikodat ja puuliiterit.

Kiinteistöverotuksessa pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kokonaisalaa, esimerkiksi rivitalon ja paritalon koko pinta-alaa. Kokonaisala lasketaan rakennuksen ulkomittojen mukaan. Siihen lasketaan kaikkien kerrosten pinta-alat, myös kellarit ja lämpöeristetyt ullakkohuoneet. Rakennuksen kokonaisala on siis yleensä suurempi kuin asuinpinta-ala ja kerrosala.

Kokonaisalaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 senttimetriä. Esimerkiksi rakennuksen yhteydessä olevaa autokatosta ei lasketa mukaan kokonaisalaan. Autokatoksesta pitää silti maksaa kiinteistöveroa, ja se verotetaan erillisenä osana rakennusta.

Rakennuksen verotusarvoon vaikuttaa myös rakennuksen ikä. Kun rakennus vanhenee, sen verotusarvo laskee joka vuosi tiettyjen ikäalennusprosenttien mukaan. Ikäalennusprosentit on määritelty arvostamislaissa, ja niihin vaikuttavat rakennuksen tyyppi ja kantava rakenne. Prosentti siis vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä esimerkiksi asuinrakennus, varasto vai tehdas ja onko kantava rakenne puuta vai kiveä.

Rakennustyyppi määräytyy yleensä sen mukaan, mihin tarkoitukseen rakentamislupa on myönnetty. Rakennustyyppiin vaikuttavat myös rakennuksen ominaisuudet. Rakennustyyppi ei siis määräydy pelkästään sen mukaan, missä käytössä rakennus on.

Ullakko ja kuisti lasketaan mukaan kokonaisalaan vain, jos ne ovat lämpöeristettyjä.

Maa- ja metsätalouteen kuuluvan tuotantorakennuksen verotusarvoksi katsotaan rakennuksen tai rakennelman hankintamenon osa, jota ei ole poistettu tuloverotuksessa. Samalla tavalla lasketaan maataloutta harjoittavan osakeyhtiön maatalouden tuotantorakennusten arvo.

Tuotantorakennuksen kiinteistöveron perusteena on poistamaton hankintameno eli menojäännös, joka siirtyy vuosittain kiinteistöverotukseen asiakkaan palauttamalta 2- tai 2C-lomakkeelta tilinpäätökseltä.

Maatalousverotuksessa voi vähentää sen osan kiinteistöverosta, joka on määrätty tuotantorakennuksista sekä tuotantorakennuksien rakennuspaikoista. 

Oulaisten yleinen kiinteistöveroprosentti (rakennukset) on nyt 1,30 prosenttia, maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 prosenttia, vakituisyen asuinrakennusten 0,75 prosenttia, muiden asuinrakennusten 1,20 prosenttia,  yleishyödyllisten yhteisöjen yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevat rakennusten tai maapohjien 0,00 prosenttia, rakentamattomien maapaikkojen 5,00 prosenttia sekä voimalaitokseen tai ydinpolttoaineen loppusijoitukseen kuuluvien rakennusten tai rakennelmien 3,10 prosenttia.

Oulaisten kaupungille kattavan kiinteistöveroselvityksen teettäminen olisi edellä olevan perusteella kannattava sijoitus ja ennen kaikkea kaupunki kohtelisi jatkossa asukaitaan yhdenvertaisesti. Lisätietoa kiinteistöverotuksesta on saatavilla verohallinnon sivuilta omavero.fi.

Jari Niemi

valvonta- ja lupalautakunnan puheenjohtaja (kesk.)