Olisiko talousvaalien aika?

Eduskunnassa on käsitelty viimeisten viikkojen aikana ensi vuoden talousarviota.
Varjonsa koko keskustelun ylle heitti viimeaikaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset tapahtumat; Venäjän osittainen liikekannallepano ja Nord Stream -putken vuotaminen Itämerellä.
Eduskuntakeskustelun luonteeseen kuuluu, että oppositiopuolueet kokoomuksen johdolla haukkuvat ja hallituspuolueet demareiden johdolla puolustavat.
Kokoomus elämöi nyt sillä, kuinka paljon viime vuosien hallitukset ovat ottaneet velkaa. Politiikan joutavanpäiväisimpiä piirteitä on menneiden kaiveleminen.
Lisäksi olennaisin jätetään tietoisesti sanomatta: päätöksiä tehdään aina ajassa.
Toki aina on parantamisen varaa, mutta vähintään kohtalaisesti on onnistuttu. Päätöksiä on pitänyt tehdä nopeasti ja silloin väkisin tulee myös tarvetta korjauksille.
Edessä eivät kuitenkaan ole helpot ajat. Valtiovarainministeriö varoitteli jo merkittävistä valtion velan korkomenojen kasvusta. Kun velkaa on paljon, pienikin korkojen nousu tuntuu veronmaksajissa.

Energian hinnan noustessa yhä enemmän käydään keskustelua ja esitetään vaatimuksia yritysten tukemisesta kiihtyvien energiahintojen vuoksi. Korona-aikana opittu valtion apuuntulo on valitettavasti loppuun kuljettu tie. Yrityselämällä pitää olla kykyä sopeutua muuttuneeseen markkinatilanteeseen tarvittaessa nopeillakin hinnankorjauksilla. Jatkuvat valtion tuet ovat kaikkein huonoin vaihtoehto. Koronassa sen vielä jotenkin ymmärsi. Valtion päätöksellä asiakkaat määrättiin jäämään kotiin tai laittamaan asiakaspaikat kiinni. Nyt sellaisia päätöksiä ei ole tehty.
Suomen etu olisi, että vaalien lähestymisestä huolimatta puolueet hakisivat vakavissaan yhteistä näkemystä tulevien vuosien talous- ja muustakin politiikasta.
Jo liian pitkään on kaikilla puolueilla ollut ratkaisuna vastaantuleviin ongelmiin uusi valtiontuki tai veronalennus. Se rapauttaa vastuun omasta taloudesta.
Mitä paremmin taloudenpidossa ja ylipäätään yhteiskunnan uudistamisessa onnistutaan, sitä vähemmän tulevina vuosina tarvitaan leikkauksia ja veronkorotuksia.
Tulevissa eduskuntavaaleissa kannattaa suhtautua erittäin varauksellisesti puolueisiin, jotka lupaavat veronalennuksia, lisää tukia tai helpotuksia milloin mihinkin. Sen lystin maksaa pitemmän päälle suomalainen veronmaksaja.
Tulevien vaalien pääteema pitää olla talous ja kuinka kohtuullinen verotustaso saadaan suhteutettua julkisiin menoihin. Leikkauslistoja tarvitaan varmasti. Pienituloiset ovat jo kauan kipuilleet kohonneita kustannuksia.

Suurimman maksajan osan näistä julkisista menoista kattavat kuitenkin keskituloiset. Nyt heidänkin verotaakkansa ja kustannusten nouseminen suhteutettuna liki ennallaan pysyvään tulotasoon aiheuttaa kipuilua monissa perheissä. Entistä useampi on ahtaalla.
Veronalennuksia tarvitaan varmasti, mutta ilman julkisen talouden leikkauslistoja se ei ole mitenkään mahdollista. Hyvään on helppo tottua, mutta tulevina vuosina Suomessa opitaan myös etuuksien karsimiseen.