Perhe-elämä koetuksella

Perheterapeutti Anne Mäenpää muistuttaa, että kriisitilanne voi olla yhtä ahdistava kokemus lapselle kuin aikuisellekin.

Koronavirusepidemia on pistänyt monen perheen elämän ylösalaisin. Totutut ihmiskontaktit loistavat poissaolollaan ja monet tekevät töitä etänä kotoaan. Puhumattakaan siitä, että kaiken tohinan keskellä pitää lapsiperheissä huolehtia jälkikasvun kotikoulun sujumisesta.
”Vanhempien jaksaminen on juuri nyt äärirajoilla, kun takaraivossa saattavat jyskyttää vielä taloudelliset paineet. Kyllä tämä aika lisää parisuhdeongelmia, varsinkin, kun kaikilla se parisuhde ei ole hyvä”, toteaa vaativan erityistason perheterapeutti ja psykoterapeutti Anne Mäenpää Terapiapalvelu Kapsäkistä.
Perheissä huolia jakamassa on yhden ihmisen sijasta yksi tai useampi henkilö, mutta tilanne on toinen niin sanottujen sinkkujen kohdalla. Masennus tai ahdistus saattaa iskeä varsinkin niille, jotka ovat tottuneet täyttämään vapaa-aikansa erilaisilla harrastuksilla.
”Yksikin tuttu yksin elävä nainen, jolla on paljon aktiviteetteja, sanoi, että nyt on todellisen pysähtymisen paikka ja arvot pitää laittaa aivan uusiksi”.

Vaikka sosiaalisesta mediasta ollaan monta mieltä, on siitä juuri tällaisissa poikkeusolosuhteissa apua monelle yksinäisyydestä kärsivälle. Toki Suomessakin elää paljon sellaisia ihmisiä, erityisesti ikääntyneitä, jotka eivät välttämättä omista tietokonetta laisinkaan.
”Vanhempien ihmisten yksinolo huolestuttaa, jos tämä tilanne jatkuu vielä kauan. Yksinäisyys ei ole kiva juttu”, Mäenpää muistuttaa.

Jos koronaepidemia on ollut ahdistava kokemus monelle aikuiselle, sitä se on varmasti myös lapsille, jotka eivät välttämättä osaa kysyä vanhemmilta mieltään askarruttavista asioista. Näissä tilanteissa vanhempien on syytä olla hereillä. Anne Mäenpää kertoo kuulleensa perheterapiaistuntojen aikana lasten suusta suoran kysymyksen, että kuolemmeko me kaikki tähän.
”Vanhempien tulisi kuulla lasta ja rahoittaa häntä. Olla läsnä ja olla tukeva”.
Mäenpään mielestä lasten pitää antaa näyttää omat tunteensa reilusti. Vain tällä tavalla pahan olon voi saada kehosta pois.
”Kun oikein suututtaa, voi nuori mennä vaikka ulos heittämään keihästä tai pomppimaan trampoliinilla”.
Yksi helppo tapa käsitellä omia huolia on myös kirjata ne säännöllisesti paperille. Noin 15 minuuttia kestävän ”huolihetken” aikana nuori tai aikuinen voi kirjoittaa kierrevihkoon huoliajatuksiaan ja paperin toiselle puolelle esimerkiksi kiitollisuutta tai toiveikkuutta lisääviä ajatuksia.

Ennakoiva arki tuo turvaa koko perheelle. Anne Mäenpään mukaan on tärkeää, että arkirutiineista pidetään kiinni. Ruokailuhetkien ja koulutehtävien lisäksi lapsen kanssa on voi pelata vaikka lautapelejä tai leipoa, ulkoilusta puhumattakaan. Tietokone- ja konsolipelien pelaaminen on lisääntynyt sisälläolon aikana, mutta asiantuntijan mukaan tällekin aktiviteetille pitää luoda selvät rajat.
”Kaksi tuntia ennen nukkumaan menoa olisi hyvä olla ilman minkäänlaisia sähköisiä laitteita, jotta yöunet eivät vaarannu. Hyvinvointi lähtee siitä, että on hyvät yöunet ja terveellinen ruoka sekä riittävästi ulkoilua kotipihapiirissä”.

Poikkeusolojen aikana pariskunnat viettävät totuttua enemmän aikaa yhdessä. Anne Mäenpää kuitenkin muistuttaa, että omastakin ajasta on syytä pitää kiinni, vaikka niihin tavanomaisiin harrastuksiin ei nyt pääsisikään.
”On tärkeää antaa toiselle omaa tilaa. Hyvä parisuhde lähtee siitä, että siinä on tilaa omille ja yhteisille harrastuksille. Tämä aika haastaa meidät nyt miettimään, miten teemme arjestamme toimivan”.
Anne Mäenpää haluaa uskoa, että tästäkin kriisistä jää yhteiskuntaan myös hyviä asioita, esimerkiksi arvokeskustelun. Jos joku on pitänyt ennen koronaa omaa terveyttään itsestäänselvyytenä, on ajatus varmasti muuttunut tämän koettelemuksen aikana.
”Lisäksi toivon, että kaikki leipomiset ja lautapelien pelaamiset jäisivät perheiden arkeen. Aina ei tarvitse olla kalliita sirkushuveja. Tärkeintä on muistaa olla läsnä tässä hetkessä ja olla kiitollisia arjen jutuista. On tutkittu, että positiivisuus lisää pitkäikäisyyttä ja katkeruus sekä negatiivisuus sairastuttaa”.
Anne Mäenpää on tehnyt viime ajat terapiatyötä pääasiassa etänä. Tämä uusi työskentelytapa on avannut työhön aivan uusia näkökulmia, ja ilokseen hän on todennut, että monissa perheissä tiivis yhdessäolo on jopa lisännyt onnellisuutta.
”Pariskunnat ovat olleet lähellä toisiaan ja nuoret ovat esitelleet omaa huonettaan. Tämä työskentelytapa voi olla monella tapaa uusi mahdollisuuskin. Etälaitteen avulla pääsee näkemään, miten perheiden arki oikeasti sujuu”, Anne Mäenpää sanoo.