Tähjän sauna on löylyttänyt niin piispat kuin maaherratkin

Merijärven Tähjän kotiseututalon yhteydessä olevassa savusaunassa on ollut tänä kesänä lempeitä löylyjä.
Merijärven kotiseutuyhdistyksen toimintaan vastikään hypännyt Heidi Klasila kertoo, että kesäkuussa savusauna lämmitettiin kahdesti juhannusviikolla. Naisille keskiviikkona ja miehille torstaina. Silloin saunojia oli niukasti. Ajankohta oli ehkä hieman väärä, ihmisillä oli juhannuskiireitä.
”Nyt heinäkuussa ensimmäisellä kerralla meinasi lauteet jo olla koetuksella, kun naisia keskiviikkona oli vajaa 20 ja torstaina miehiä kovan ukkosen jälkeen kolmisenkymmentä, tuore kotiseutuaktiivi Heidi Klasila kertoo.
”Tähjän saunaan kuitenkin mahtuu, kun sopivasti vuorottelee. Korona-aikana jokainen osaa pestä kätensä. Saunassa on siksi lämmin, että siellä ei virus viihdy. Ulkona pidetään normaalit varoetäisyydet”.
Mikko Oja on lämmittänyt savusaunaa muutamia kertoja. Oppi lämmitykseen tuli vuosikymmeniä Tähjällä toimineelta Veikko Männistöltä. Lämmitys on aina tarkkaa toimintaa alusta loppuun. Yleensä lämmittäminen aloitetaan kastelemalla pärekatot saunasta ja ympärillä olevista rakennuksista. Sen jälkeen kannetaan vedet saaveihin ja muuripataan, jolla kylpyvesi lämpiää. Saunan lämmitys on parempi tehdä hitaasti kuin kiirehtien kovalla tulella. Kohtuu pieniä puita, koivua, mäntyä, tervaleppää. Kuusta kannattaa välttää, koska se räiskyy, ja huonon kiukaan läpi nousee kipinöitä.
”Kyllä Tähjän kiuas on tehty hyvin, eikä sen läpi juuri kipunoita nouse. Silti selkäänsä ei kannata juuri kääntää kiukaalle lämmityksen aikana, Oja tuumaa.

Mikäli sauna syttyy palamaan, on sammutuskalusto vieressä.
”Kiirehän siinä tietenkin saattaa tulla, jos liekit ottaa vaikkapa kattoon”.
”Savusaunojahan on vain palaneita, ja niitä, jotka eivät ole vielä palaneet. Eli tarkkana saa olla. Merijärvelläkin on palanut savusauna tänä kesänä”.
Ovi pidetään sen verran raollaan, että savu pääsee siitä hyvin ulos. Tällöin saunaan ei pääse muodostumaan häkää, joka on räjähtävä kaasu.
Kun kiuasta on lämmitetty riittävästi, lyödään ensin nokilöylyt ja heti perään häkälöylyt. Sauna tuuletetaan hyvin.
”Kokonaisuudessaan savusaunan lämmitys kestää puolilta päiviltä siihen, kunnes saunojat saapuvat kello 18”.

Varovasti ja tunteella, se on Ojan oppi saunan lämmitykseen. Tähjän sauna ei saa palaa, sillä vieressä on korvaamattomia rakennuksia. Välillä samoin opein saunaa on lämmittänyt Teuvo Backman.
”Tavoitteena on aina alkuunsa kovat löylyt, että nahka nyt ei aivan pala, mutta hieman joutuu kyyristymään, kun vähän kiville ropsauttaa. Parhaat löylyt saa heti kuuden jälkeen, saunomisen alussa”, Oja tiivistää.
Ja lisää heti perään, että savusaunassa ei ole enää saunoessa nokea eikä savua. Puhdasta ilmaa ja lämmintä kyllä Ojan mukaan riittää.
”Savusauna kylpy on aivan eri luokkaa perussaunaan verrattuna. Vaikea oikeastaan edes verrata. Savusauna täytyy vain kokea!”, Oja sanailee.

Merijärven kotiseutuyhdistyksen puuhamies ja puheenjohtaja Juhani Alaranta kertoo, että Tähjän savusaunaa on lämmitetty aikoinaankin silloin tällöin. Erään kerran siellä on saunotettu muun muassa Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen sekä merijärvinen maaherra Erkki Haukipuro. Pikkuporukoille saunaa on lämmitetty enimmäkseen pyynnöstä.
”Viime kesänä kokeiltiin yleisösaunaa, ja perinnettä koetetaan jatkaa eteenpäin, Juhani Alaranta muistelee. Keskiviikkona on naisten vuoro ja kyllä lauteille aina pääsee. Torstaina miesten vuorollakin on varmasti tilaa. Eikä kannata unohtaa Saukon Leenan keittämiä saunakahveja, jotka ovat tarjolla Tähjän kotiseututalossa. Kyllähän se kahvi saunan päälle maistuu”, Alaranta lopettaa.