”Tämä on kestämätön tilanne”

Kuntien tekemät vuodeosastojen supistamiset ruuhkauttavat Oulaskankaan sairaalan yhteispäivystystä.

Oulaskankaan sairaalan yhteispäivystyksessä odotellaan pelonsekaisin tuntein tulevaa kesää. Haapaveden kaupunki on suunnitellut, että sen terveyskeskuksen vuodeosasto toimii jatkossa arviointiyksikkönä. Jo nyt monessa Oulaskankaan yhteispäivystyksen piirissä olevassa kunnassa on supistettu vuodeosastopaikkojen määrää. Tämä tietää sitä, että hoitoajat yhteispäivystyksessä pitenevät, kun vuodeosastot ruuhkautuvat ja potilaat joutuvat odottamaan jatkohoitopaikkaa päivystyksen käytävillä pahimmillaan jopa 12 tuntia.
”Tämä on kestämätön tilanne. Hoitajalla kuluu paljon aikaa siihen, kun hän soittaa läpi kaikki alueen terveyskeskukset, joissa olisi vuodepaikkoja vapaana. Pisimmillään potilaita on jouduttu lähettämään jatkohoitoon Utajärvelle tai Liminkaan. Jopa Taivalkoskelle on jouduttu lähettämään, kun paikkaa ei ole löytynyt lähempää”, murehtii Oulaskankaan sairaalan yhteispäivystyksen ylilääkäri Anu Tuomikoski.
Jatkohoitopaikkojen löytymisen lisäksi yhteispäivystyksessä jännitetään myös sitä, kuinka kauan potilaan siirtokuljetuksen saapumisessa tällä kertaa kestää. Joskus se voi olla useitakin tunteja.
Oulaskankaan päivystyksessä vuodepaikkoja on yhteensä 14. Pahimpina ruuhka-aikoina kaikki paikat ovat varattuina.
”Aina ei kaikille petipaikan tarvitseville löydy sänkyjä. On meillä onneksi muutamia käytäväpaikkoja, ja parempikuntoiset potilaat voivat istua pyörätuolissa hoitajan silmien alla”.

Anu Tuomikoski kertoo, että tilanne on nyt sen verran vakava, että alueen johtavat lääkärit ovat kokoontumassa asian tiimoilta ja pohtivat, mitä ongelmalle voisi tehdä.
”Ymmärrän, että kunnilla on säästöpaineita, mutta toisaalta näillä toimilla he luovat painetta tänne meille. Potilaan omaisten ja läheisten viha kaatuu sitten meidän niskaamme, kun he ihmettelevät, että miksi meidän mummo on viety niin kauas hoitoon. Kotisairaalan toiminnan tehostaminen ei välttämättä ole riittävä toimenpide, sillä kaikki potilaat eivät sovellut kotisairaalahoitoon”.

Tuomikosken mukaan Oulaskankaan yhteispäivystyksessä on tällä hetkellä töissä riittävästi lääkäreitä. Koska yhteispäivystys toimii virka-ajan ulkopuolella, on lääkäreiden hankinta tehty ostopalveluna. Tällä hetkellä tuottajana toimii Terveystalo.
Terveyskeskuslääkäreitä yhteispäivystyksessä näkee hyvin harvoin. Anu Tuomikoski ymmärtää osaltaan myös tämän, koska tk:ssa on tunnetusti pulaa lääkäreistä. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että osa terveyskeskuksen päivystyksessä käyneistä potilaista tulee myöhemmin yhteispäivystyksen asiakkaita, koska terveyskeskuksessa ei ole ollut riittävästi osaavaa henkilökuntaa hoitamaan potilaan vaivaa kuntoon.
”Viimeaikainen paine tulee välillisesti juuri perusterveydenhuollon puolelta. Tk:ssa on pulaa lääkäreistä ja siellä työskentelee paljon kokemattomia keikkalääkäreitä. Ja kyllä se meillä näkyy, ettei siellä ole kokenutta lääkärikuntaa riittävästi. Potilas on tutkittu ensin tk:ssa ja hänet on lähetetty kotiin. Seuraavana päivänä hän saattaa tulla meille todella huonossa kunnossa. Näinhän ei saisi tapahtua”.

Anu Tuomikosken mukaan yhteispäivystykseen liittyy edelleen paljon harhaluuloja, vaikka toiminta ei ole muuttunut vuosien mittaan juuri lainkaan. Eniten palautteissa nousee esille puhelinneuvonta ja sen sijainti. Ihmiset luulevat, että puheluihin vastataan Oulaskankaan sairaalassa. Näin asia ei kuitenkaan ole koskaan ollut. Puhelinpalvelusta vastaa oululainen Luona Oy.
”Meillä ei ole resursseja tai henkilökuntaa eikä halukkuuttakaan ottaa puhelinneuvontaa omaksi palveluksi. Puhelinpalvelutyö on äärimmäisen vaikeaa työtä ja henkilöllä pitää olla päivystystyötä pitkä kokemus”.
Kuukauden aikana puhelinneuvonta vastaanottaa noin 1 400 puhelua. Viime vuonna puheluja kertyi yhteensä noin 16 500. Näistä puheluista 40 prosenttia ohjattiin päivystykseen ja viidelle prosentille kehotettiin soittamaan hätänumeroon 112. Anu Tuomikoski kertoo, että moni ihminen vierastaa soittaa hätänumeroon, vaikka tilanne sitä todellakin vaatisi.

Ajanvarausta yhteispäivystyksessä ei tunneta. Puhelinneuvonnan hoitaja arvioi, onko potilaan hätä niin suuri, että se vaati ambulanssin lähettämisen ja vaivan tutkimisen päivystyksessä, vai voidaanko kenties odottaa vielä seuraavaan päivään ja omassa terveyskeskuksessa käyntiin.
”Ja jos potilaan vointi huononee illan tai yön aikana, voi päivystykseen tulla ja luukulla meidän hoitaja tekee uuden hoitoarvioinnin”, Tuomikoski muistuttaa.

Anu Tuomikoski kehottaa kaikkia yhteispäivystykseen tulevia pysymään mahdollisimman rauhallisina. Kaikki asiakkaat kyllä tutkitaan, kun heidän vuoronsa tulee. Esimerkiksi vuodeosastolla oleva huonokuntoinen ikäihminen tai päivystykseen saapunut kiireellistä hoitoa tarvitseva lapsi menevät aina muiden edelle.
”Me kirjaamme potilaat sisälle sillä kellon lyömällä kun he meille tulevat. Pahimmillaan asiakkaita voi saapua minuutin välein. Aulassa on juoma-automaatteja, joten varatkaa kolikoita mukaan. Kännykälläkin voi ostaa välipalaa”, Tuomikoski ohjeistaa.

Joskus näkee esimerkiksi sanomalehtien mielipidepalstoilla kirjoituksia, joissa ihmetellään sitä, miksi yhteispäivystyksen käytävillä ei näy lääkäreitä tai he kulkevat vain ohitse, eivätkä ota potilaita vastaan. Anu Tuomikoski muistuttaa, että lääkärit joutuvat tekemään päivystystyönsä lisäksi myös paljon muita oheistoimia, kuten vastaamaan esimerkiksi ensihoidosta, kotihoidosta tai vuodeosastolta tuleviin konsultaatiopuheluihin.
”Esimerkiksi viime lauantaina tein simppelin 14 tunnin työvuoron ja laskin, että vuoron aikana olin puhunut 25 puhelua”.
Puheluihin vastaaminen vie oman aikansa, mutta yhteispäivystyksessä lääkärien tehtävät on jaoteltu siten, että tietyt lääkärit hoitavat tiettyjä potilaita riippuen siitä, missä työvuorossa he kulloinkin ovat.
Lääkäri voi joutua olemaan pitemmän aikaa esimerkiksi vuodeosastolla tai elvytyshuoneessa, jolloin päivystysaulassa odottavista saattaa tuntua, ettei hoitohenkilökuntaa näy missään.
”Pahimmillaan tilanne voi olla se, että lääkäri joutuu elvytyspuuhiin ensiapuhuoneessa, mutta se ei saa näkyä eikä kuulua odotusaulaan. Ensihoitokin kuljettaa nykyisin potilaat eri käytävää pitkin. Hätäpotilas voi viedä hyvinkin 2-3 tuntia lääkärin ja usean hoitajan työaikaa. Pyrimme siihen, että joku käy aina informoimassa tilanteesta odotusaulan asiakkaille, mutta aina tähän ei pystytä resursseista johtuen.”.