Väärennetty historia sodan sytykkeenä

Kansojen historia on kiehtova tutkimusala. Siinä selvitetään kansojen ja niiden johtajien elämää ja toimintaa menneisyydessä, jopa muinaisuudessa todisteiden valossa.
Tieteenalana historiatutkimus on erilaista luonnontieteisiin verrattuna. Kansojen elettyä elämää ei mitata kiloina, metreinä, painovoimana, desimaaleina eikä matemaattisina yhtälöinä.
Historiatutkimuksessa ei siis voida löytää ehdottomia, lopullisia totuuksia. Siihen liittyy aina arvoasetelmia, tutkijain ennakkoasenteita ja tilaa luovalle tulkinnalle.

Kaikki tämä avaa ovia myös historian politisoimiselle. Hallitsijat väärentävät tarvittaessa historiaa omiin tarpeisiinsa. On valtionjohtajia, jotka yrittävät oikeuttaa jopa hyökkäyssotansa omilla historianäkemyksillään.
Heistä uusin on Venäjän presidentti Vladimir Putin. Hän hyökkäytti sotaväkensä naapurimaahan Ukrainaan ja perusteli hyökkäyskäskyään paljolti historiallisilla syillä.
Putinin mukaan aitona valtiona Ukrainaa ei ole ollut olemassakaan. Ukrainalaiset ovat kuulemma aina asuneet vähemmistökansana Venäjällä. Neuvostoliiton osatasavallaksi Ukrainan keksi bolshevikkien johtajana Lenin, sepitteli Putin hyökkäyspuheessaan.
”Sotilaallisella erikoisoperaatiolla” Venäjä haluaa nyt palauttaa ukrainalaiset äiti-Venäjän kansainyhteyteen, julisti Putin. Julistuksen siunasi patriarkka Kiril.

Hyvin koulutettuna neuvostovakoojana Putin tietää varmasti tosiasiat Venäjän – Ukrainan suhdehistoriasta. Niitä hän vääristeli hyökkäyspuheessaan paksuksi sotapropagandaksi.
Ukrainalaisten ja venäläisten todennetussa suhdehistoriassa osia ukrainalaisten asuinalueista oli kyllä Venäjän tsaarien hallinnassa. Slaavilaisina veljeskansoinakin ukrainalaiset ovat kuitenkin aina halunneet erottua venäläisistä, myös Neuvostoliitossa omana tasavaltanaan.
Neuvostoliiton hajottua Ukraina itsenäistyi vuonna 1991. Pian uusi Venäjäkin tunnusti sen itsenäisyyden. Toisen kerran Venäjän valtiojohto vahvisti Ukrainan itsenäisyyden Budapestin sopimuksella, jolla Ukrainaan jääneet ydinaseet siirrettiin Venäjälle vuonna 1994.
Putinin puheet ukrainalaisista Venäjän kansana ovat siis suurta valetta. Putinin lähipiirissä toimii historiankirjoittajia, joiden tehtävänä on sepitellä Hallitsijan tarpeisiin sopivia kertomuksia, maalata tarvittaessa musta valkoiseksi ja päinvastoin.

Nämä venäläiset historian väärentäjät ovat puhuneet ja kirjoittaneet pahaenteisiä asioita myös Suomen ja Venäjän suhteista. Yksi heistä pitää Suomea Venäjälle kuuluvana maana, jonka Venäjä sai sotasaaliina Ruotsilta vuonna 1809. Muka työtapaturmana Lenin hyväksyi Suomen itsenäistymisen 1917.
Lisää myrkkyä maiden suhdehistoriaan kylvää toinen sepittelijä, joka väittää Suomen joukkojen syyllistyneen sotarikoksiin, jopa kansanmurhaan Itä-Karjalassa sotavuosina 1941 – 44. Alueen joukkohaudoista on kaiveltu todisteita joukkotuhonnasta. Sen uhreja ovat todennetusti ne tuhannet suomalaiset, jotka aatteen voimalla olivat rakentamassa siellä parempaa maailmaa 1930-luvulla.
Pahaenteistä on sekin, että Venäjällä väitetään venäjänkielisiä sorrettavan niin Ukrainassa kuin Suomessa. Venäjän suurlähetystö on täälläkin pyytänyt venäläisväestöä raportoimaan oletetuista sortotoimista Venäjän valtiojohdon tarpeisiin. Väitetty sorto oli Putinille yksi syy hyökätä Ukrainaan.