”Välillä seinät kaatuu päälle, mutta aika lailla tähän on jo tottunut”
Oulaistelaislähtöinen Saana Vuoti asuu Viron pääkaupungissa Tallinnassa. Riskiryhmään kuuluvana hän on ollut reilut kaksi viikkoa etätöissä ja kotikaranteenissa.
aana Vuoti katselee kotinsa parvekkeelta alas Tallinnan Mustamäen kaduille, joilla vilisi vielä kuukausi sitten ihmisiä normaaliin tapaan. Nyt tilanne on aivan toinen. Kaikki urheilupaikat ovat kiinni ja tapahtumat peruttu. Lasten leikkipaikatkin on eristetty poliisinauhoin. Kauppakeskuksista on suljettu kaikki muut liikkeet paitsi ruokakaupat, apteekit, pankit ja muutamat muut tärkeät palvelut. Elämä on tällä hetkellä aivan toisenlaista kuin mihin Viron pääkaupungissa asuvat ovat tottuneet.
”Virallisen säännön mukaan välimatka toiseen ihmiseen pitää olla kaksi metriä, ja ulkonakaan ei saa kokoontua yli kahden hengen joukoissa. Poliisi valvoo, että näin tehdään”, kertoo vuonna 2015 Viroon ammattikorkeakoulun työharjoitteluun alun perin lähtenyt Saana Vuoti.
Saana Vuoti kuuluu astman takia riskiryhmään, joten hän on koittanut olla parhaansa mukaan tartuttamasta itseään. Reilut kaksi viikkoa sitten hän siirtyi työpaikaltaan Fujitsulta pois etätöihin ja vapaaehtoiseen kotikaranteeniin.
”Alkuun se oli minun oma päätös, mutta pian siitä tuli yrityksen politiikkaa ja lähes kaikki työntekijät ovat kotona. Välillä seinät kaatuu päälle, mutta aika lailla tähän on jo tottunut ja tästä on tullut uusi normi. Koronaan sairastuminen ei pelota, vaikka tiedän että astmaatikolle se voi olla rankka”.
Vuoti törmäsi koronavirukseen ensimmäisen kerran jo tammikuussa, kun hän odotti helmikuussa tapahtuvaa Filippiinien matkaansa. Se jouduttiin kuitenkin perumaan pari päivää ennen lähtöä.
”Alussa olo oli hieman hämmentynyt ja toki välillä iski vähän pelko ja paniikkikin ennen kuin valtio otti asiaan kantaa ja alkoi tehdä toimia leviämisen estämiseksi. Media ja sosiaalinen media riepottelivat asialla niin paljon, että oli vaikea tehdä päätöksiä missä vaiheessa itse kannattaisi jäädä kotoon ja toisaalta päättää se, luottaako Viroon niin paljon että jää tänne. Nyt minulla on rauhallinen olo”.
Saana Vuotin mielestä Virossa reagoitiin koronavirukseen paremmin ja nopeammin kuin Suomessa. 12.3. maahan julistettiin kansallinen hätätila, vaikka tartuntojen määrä oli vielä muutamissa kymmenissä. Jo aiemmin oli rajoilla mitattu ihmisiltä kuumetta. Tämän jälkeen alettiin vaatia terveystietolomakkeen täyttämistä.
”Nyt kaikki maarajat ovat kiinni ja liikkuminen on sallittua esimerkiksi Suomen ja Viron välillä maiden kansalaisille ja heille, joilla on oleskelulupa. Minulla on Virossa määräaikainen oleskelulupa, joten pääsen tarvittaessa Suomeen ja takaisin, mutta se tietenkin edellyttää yhteensä neljän viikon karanteenia. Tilanne voi muuttua Uudenmaan sulkemisen johdosta”, Vuoti arvelee.
Saana Vuoti kertoo, että Virossa valtiovallan apuun hätätilanteessa ei luoteta yhtä paljon kuin vaikkapa Suomessa. Ihmiset kokevat olevansa enemmän omillaan. Esimerkiksi ruoka-apu ja muu auttaminen hoidetaan sukulaisten tai tuttujen toimesta, ja ihmiset tarjoavat apua toisilleen.
”Luonnollisesti virolaiset kritisoivat päättäjiä ihan niin kuin Suomessakin. Täällä ei kuitenkaan enää ole mitään paniikkia tai hätää. Ihmiset ovat ottaneet koko asian aika helposti, eivätkä edes juorulehdet saa kauheasti irti mitään koronadraamaa. Tuntuu, että suomalaisille tämä tilanne on ollut jotenkin paljon järkyttävämpi ja uudempi”.
Saana Vuotin luotto virolaiseen terveydenhuoltoon on suuri. Lisäksi Virossakin monet lääkärissä käyntiin liittyvät asiat kuten resptien uusinnat ja reseptilääkkeiden ostot voi hoitaa kätevästi netissä.
”En odota iloisesti hymyilevää palvelua, koska sitä täältä ei saa, mutta uskon, että heillä on täydet valmiudet hoitaa ihminen kuntoon. Toki koronalle ei paljon mitään voi ja ihmisiä kuolee, mutta Virolla on kuitenkin ihan hyvät resurssit tehohoitoon”, Vuoti uskoo.
Kotimaansa tilanteesta Saana Vuoti pysyy hyvin kärryillä seuraamalla tilannetta iltapäivälehdistä sekä Facebookista. Hän uskoo, että esimerkiksi Oulaisissa ihmiset ovat lähtökohtaisesti paljon paremmin varustautuneita mahdollisia kriisitilanteita vastaan kuin pääkaupungissa asuvat.
”Oulaistelaisilla on kuitenkin pakkasissa marjoja ja lihoja ja päässä maalaisjärkeä. Teillä on myös hyvät ulkoilumaastot, eikä metsässä ole karanteenin aikaankaan ruuhkaa niin kuin täällä kaupungissa”, Saana Vuoti hymyilee.
Saana Vuoti aikoo tulla Suomeen vasta kun koronakriisi on rauhoittunut.
”Pidän itseni paremmin turvassa täällä, jossa en altistu niin herkästi, enkä myöskään altista muita”, hän toteaa.
