Valtuuston kuulumiset: Määrätietoisuutta sote-valmisteluun
Keskusta on sitoutunut viemään sote-uudistuksen hallitusohjelman linjausten pohjalta rivakasti eteenpäin niin, että eduskuntakäsittely voi alkaa tämän vuoden lopulla. Sote-uudistuksen tärkein tavoite on laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kaikille, koko Suomessa ihmislähtöisesti.
Sote-uudistuksen tulee vahvistaa erityisesti peruspalveluita ja arjen sujuvuutta. Sopiva tuki asiakkaan tarpeeseen pitää saada oikeaan aikaan. Lähipalvelujen toimivuus ja niiden yhteistyö paikallisyhteisöjen kanssa takaavat parhaimmat tulokset ihmisten hyvinvoinnissa, lasten oppimisessa, työkyvyn edistämisessä ja ikäihmisten toimintakyvyssä.
Keskusta kannustaa päättäjiä ottamaan Suomen tulevaisuuden haasteet tosissaan. Näköpiirissä oleva väestörakenteen muutos luo monia muutospaineita, joihin ratkaisuksi tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudenlaista rakennetta, rahoitusta ja toimintatapaa. Päättäjillä yli hallitus-oppositiorajan tulee vihdoin olla taitoa, halua ja rohkeutta tarvittaviin ratkaisuihin.
Sote-uudistus on välttämätön kuntien talouden kannalta. Kuntien rahoituspohja ei kestä kasvavia sote-kustannuksia. Sote-uudistus antaa näkymän ja välineet hillitä kustannusten kasvua. Ikääntyvässä Suomessa huoli sote-kustannusten kasvusta on otettava tosissaan. Sote-kustannusten kasvu uhkaa julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Palvelujärjestelmämme on uudistettava sellaiseksi, että myös tulevat pienet ikäluokat pystyvät pitämään siitä huolta. Kustannusten nousua on hillittävä ja tuottavuutta lisättävä tekemällä asiat paremmin, ei madaltamalla palveluiden tasoa. Palveluita ja tukea on järjestettävä uudella tavalla, prosesseja hiottava, työhyvinvointia ja johtamista vahvistettava ja digitalisaation mahdollisuudet otettava käyttöön täysimääräisesti. Kuntatalouden ennustettavuus kasvaa, kun sote-rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Sote-menojen kasvun hillitseminen on avainkysymys, jotta meillä jatkossakin on mahdollisuus huolehtia esimerkiksi suomalaisten koulutuksen tasosta ja kattavuudesta tai sosiaaliturvasta. Menojen kasvua ei voida laskea velkaantumisen varaan, koska se olisi syömistä tulevien sukupolvien pöydästä.
Ihmisen elämäntilanne ei tunne hallintorajoja eikä tulevaa kunta-maakunta-työjakoa. Palvelut on aina toteutettava ihmislähtöisesti ja sovittamalla palvelut yhteen sekä ihmisen arkeen. Ihmisen itsemääräämisoikeus ja omat voimavarat on tunnistettava ja niitä on tuettava. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulevien maakuntien ja kuntien tiivis yhteistyö on välttämätöntä.
Tulevaisuuden sote-keskuksen tulee koota kaikki lähipalvelut ympärilleen sekä vahvistaa lähiyhteisöjä sekä ihmisten ja perheiden kohtaamista. Sote-keskus on myös väylä erityispalveluiden jalkautumiseen. Järjestöt ja seurakunnat ovat yhteisöjen vahvistamisessa erinomainen kumppani julkiselle vallalle. Vahvalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä ehkäistään lääkärijonojen syntyminen ja jopa sairauksien synty. Sote-keskus ei ole vain sairauden ”korjaamo”, vaan hyvän elämän tuki. Vaikuttava hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuo elämänlaatua yksilöille ja yhteisöille ja on myös veronmaksajan etu.
Hallituksen sote-uudistuksessa voidaan hyödyntää paljon etenkin Sipilän hallituksen aikaista valmistelua. Eduskunnan peruslakivaliokunnan jo olemassa olevat linjaukset luovat nyt uudistuksen läpimenolle ennakoitavuutta tavalla, jota aiemmin ei ole ollut. Maakuntapohjaisuus on perustuslakivaliokunnan seulan läpikäymä ja hyväksi todettu malli.
Keskussairaaloiden toiminta tulee turvata sekä päivystyksen että erikoisalojen toiminnan osalta ja keskinäisestä työnjaosta tulee jatkossa sopia ns. ERVA-alueella. Tämä tulee ottaa huomioon keskittämisasetusta uudistettaessa.
Kuntien sote-verotuottojen ja valtionosuuksien siirto valtiolle ja edelleen maakunnille voidaan keskustan mielestä toteuttaa Sipilän hallituksen aikana valmisteltujen perusratkaisujen mukaisesti. Siirtymävaiheessa on tasoitettava yksittäisten kuntien talouden muutoksia. Omaisuuden siirrossa kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille tulee varmistaa kompensaatiomekanismilla se, että minkään kunnan talous ei kohtuuttomasti vaarannu.
Keskusta kannustaa päättäjiä ottamaan henkilöstö mukaan uudistuksen paikalliseen valmisteluun työn alkuvaiheesta asti. Sote-uudistuksen tulee vahvistaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Kai Pajala
