Valtuuston kuulumiset: Monta asiaa

No jo pääsi valtuustokin koolle. Ja kun kerran kokoustetaan, niin istutaan sitten kunnolla. Kokoukseen olikin sitten saatu koko setti. Oli palkitsemisia ja tietty kahvit päälle. Johtavan lääkärin koronakatsaus, tilinpäätös, osayleiskaava jne. Taisipa ottaa rapiat nelisen tuntia kaikkinensa ja enemmänkin olisi mennyt, mutta puheenjohtaja oli päättänyt nopeuttaa kokousta ja olla pyytämättä ryhmäpuheenvuoroja tilinpäätöksen käsittelyvaiheessa. Ja niinhän siinä kävi, että kokematon, joka oli kaikkien aiempien tilinpäätösten käsittelyiden yhteydessä oppinut luulemaan, että ryhmäpuheenvuorot ovat pysyvä käytäntö, jäi monttu auki istumaan, kun nuija käväisi pöydän pinnassa ja pykälä oli paketissa. No virheitä sattuu ja aina oppii, vaikkei onnistuisikaan. Toista kertaa ei passaa mennä samaan. Jäi hyvä puhe tilinpäätöksestä 2019 käyttämättä. No laitetaan talteen ja pidetään ensi vuonna. Luultavasti asiat säilyvät, mutta pitänee kuitenkin muistaa vuosiluvut päivittää.
Mutta olihan se hyvä, että oli tekniselle toimelle rahoja budjetoitu. Saatiin jo uuttaa tienpintaa ja pian uusia katuvalojakin Oulaistenkadulle. Siltakatua tosin hieman kavennettiin ennen päällystämistä, että ei ihan niin leveästi tarvinnut päällystää, mutta toivottavasti kukaan ei huomannut.

Harmillista oli, kun kevään poikkeusaika peruutti nuorten kesätyöpaikat. Juuri kun syksyn budjettineuvotteluissa oli määrärahat lisätty Siltakadun sillan kukittamiseen, niin sitten kukittajat jäi saamatta. Hienoista sääliä olen muutaman kerran kaupungilla kulkiessani tuntenut, nähdessäni kaupungin ylipuutarhurin ihan yksin ja omin kätösin möyhentämässä istutusalueiden multaa tuleville kukkaistutuksille. Kova on työmaa siinäkin jo ennestään kovin työllistetyn kunnossapitoammattityöntekijän töiden lisänä. En tiedä, onkohan apua hänelle tulossa ja mahtaisikohan kelpuuttaa ketään avuksi. Tai siis onkohan mahdollinen istutusapu edes juridisesti mahdollista. Tuleehan siinä kuitenkin kaikki vastuu- ja vakuutuskysymyksetkin pian jo esteeksi. Tulipa vain mieleeni, että mahtaisikohan löytyä avuliaita viherpeukaloita, jotka olisivat kenties innokkaita talkoilemaan ja tarvittaessa tällaisessa poikkeustilanteessa auttamaan.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa jännitetään kuinkahan monta palveluntarjoajaa mahtaa ilmoittautua varhaiskasvatuspalvelun tuottajaksi. Tuossa kun alkuvuodesta palvelusetelimallin varhaiskasvatukseen hyväksyimme, niin kovin olimme toiveikkaita tuolloin, että tällainen käytäntö avaa uusia mahdollisuuksia erilaisille palveluntarjoajille. No lieneekö sitten käynee niin, että saamme pitää koko tunkin itsellämme. Eihän siinä mitään, hyvä se on tunkki itselläkin tarvittaessa pitää, täytyy vain ensin ratkaista, mihin sen saa mahtumaan.

Pelastuslaitoksen varallaolojärjestelmä on kuulemma tullut tiensä päähän. Jo vuosikymmeniä varallaolokäytännöllä on varmistettu ns. ensimmäisen yksikön ympärivuorokautinen lähtöaikavaatimus, joka esimerkiksi täällä Oulaisissa on ollut viisi minuuttia. Kunnissa, joissa ei pelastuslaitoksella ole ympärivuorokautista useamman henkilön miehitystä (toivottavasti äskeinen sanavalinta ei loukkaa ketään), käytäntö on ollut turvaamassa kuntalaisen nopeaa avun saantia onnettomuustilanteissa. Muutosta oltiin käsittääkseni viemässä toteutukseen varsin pikaisella aikataulutavoitteella ja valitettavasti jopa hieman salaillen. Ainakin tällainen kuva valmistelusta syntyi. Onneksi käsittelyyn saatiin edes jonkinlainen jatkoaika ja työryhmä vaihtoehtoja selvittämään. Mikähän mahtaa olla yhtä hyvä ja toimiva korvaava käytäntö, jolla varmistetaan toimintakykyisen yksikön liikkeellelähtö em. tavoiteajassa kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina, myös näissä vähäväkisemmissä kunnissa. Liekö sellaista olemassakaan.
Ennusteiden mukaan tuleva juhannus on ennätyslämmin. Pysytään silti pinnalla ja pidetään oikeasti huoli myös kaverista ja tiukka ote myös oman mopon sarvista.
Nauttikaamme nyt suven suloisuudesta.

Matti Heikkinen (kd.)
kaupunginvaltuutettu