Valtuuston kuulumisia: Tulevaisuuden kuntakenttä murroksessa soten myötä
Sote-uudistusta on tehty jo ties kuinka kauan. Vihdoin alkaa näyttää siltä, että välttämätön uudistus saadaan jopa maaliin. Sitä kyllä tarvitaan, jotta suomalaisille voidaan taata oikea-aikaiset ja toimivat palvelut myös tulevaisuudessa. Nykyinen Marinin hallitus on huomioinut hyvin edellisten hallitusten virheitä, eikä toista niitä. Nyt perustuslailliset ongelmat on pyritty ratkaisemaan ja pysytään itse asiassa.
Hyvä asia on myös, että tuleva sote-uudistus on rakennettu siten, että palveluketjut turvaten pääsemme rauhassa ja hallitusti siirtymään kohti julkista palvelutuotantoa, joka muodostaa palvelujen ytimen. Silti sitä voidaan täydentää yksityisillä ja kolmannen sektorin palveluilla, niin kuin ennenkin.
Tärkeää uudistuksessa on turvata riittävä rahoitus ja turvata myös kuntien edellytykset toimia ja hoitaa jäljelle jäävät tehtävät laadukkaasti ja mallikkaasti. Kun ja jos sote- tehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, kunnille jää tehtäväksi vielä paljon asioita, kuten järjestää lasten varhaiskasvatus, perusopetus, edistää elinvoimaa, hoitaa kaavoitus- ja asuntopolitiikkaa, järjestää harrastus ja liikuntapaikat ja muita teknisiä palveluita…
Suurimpia huolia meillä Pohjois-Pohjanmaalla kuitenkin on sote-uudistuksen jälkeenkin se, miten turvaamme ammattitaitoisten lääkärien ja hoitohenkilökunnan riittävyyden ja nykyisten ammattilaisten työhyvinvoinnin ja jaksamisen. Toisin sanoen kilpailu tulevaisuuden ammattilaisista tulee kasvamaan lähivuosina ja pitää todella miettiä, miten saamme alueelle niin sanottua veto- ja pitovoimaa. Yksi suurista vetovoimatekijöistä on nyt rakenteilla oleva Tulevaisuuden sairaala OYS 2030, maailman älykkäin sairaala. Tulevaisuuden sairaalan valmistuminen vuosikymmenen loppupuolella luo paljon odotusarvoja uudelle kehitykselle, toimintatavoille ja tuottavuudelle.
Sairaalassa tulee olla uusimmat ja nykyaikaisimmat modernit laitteet ja toimintatavat, jotka houkuttelevat uusia huippuosaajia. Uuden teknologian rinnalle tarvitaan lisäksi myös puoleensa vetävä ympäristö tutkimukselle ja oppimiselle. Näen uuden yliopistosairaalan ja siihen rakentuvan tutkimus- ja oppimisympäristön palvelevan ja kehittävän koko aluetta ja Pohjois-Suomea. Kysymys on myös alueellisesta tasa-arvosta, Pohjois-Suomi tarvitsee uuden ”lippulaivan”, joka tuo koko alueelle uutta elinvoimaa ja osaamista ja palvelee näin muitakin alueen osaamiskeskuksia, kuten myös Oulaskankaan sairaalaa.
Palvelujen uudelleen organisointi, uuden sairaalan rakentaminen ja koko alueen palveluverkoston kehittäminen, kaikki tämä vaatii paljon yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Toimintaa ja taloutta on johdettava avoimesti ja reaaliaikaiseen tietoon perustuen. Hyvä yhteistyö ja muutos vaatii myös henkilöstön mukaan ottamista keskusteluun entistä enemmän. Henkilöstöä tukeva johtamiskulttuuri, riittävät resurssit, erilaiset kannustimet ja työhyvinvointiin panostaminen auttavat pääsemään haluttuun tulokseen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja monitaitoisuus ovat myös avainasemassa, jotta jatkossakin saamme asiakastarpeita vastaavat laadukkaat sote-palvelut.
Jari Männikkö
kaupunginvaltuutettu (sd.)