Voihan viitasammakko

Tiesitkö, että pieni sammakko voi Suomessa kaataa lähes minkä tahansa rakennushankkeen? Kyse on viitasammakosta, joka ei ole lainkaan uhanalainen ja joka hakeutuu aktiivisesti ihmisen luomiin ympäristöihin.

Kaleva teki aiheesta juuri jutun otsikolla ”Maan kallein eläin”. Harvinaisen osuvasti sanottu.

Viitasammakon suojelu on jo ajat sitten ylittänyt kaikki arkijärjen rajat. Kurnuttaja on estänyt ja estää navettojen, teollisuushallien, asuinalueiden, urheilukenttien ja ties minkä muun rakentamista.
Olen yrittäjänä nähnyt, kuinka viitasammakko voi estää jopa peruskuivatusojan puhdistamisen. Kaiken huippu oli, kun edellisen maanomistajan ympäristöluvan ja vesilain vastaisen toiminnan seurauksena syntynyt kosteikko piti säilyttää, koska viitasammakko oli asettunut sinne. Ympäristöviranomainen kehtasi sanoa, että tässä tilanteessa rikollisella toiminnalla ei ollut merkitystä.

Kuten Kalevakin kertoo, viitasammakko hakeutuu mielellään ihmisen luomiin ympäristöihin. Vihikarissa rakentamissuunnitelmista on jo jouduttu osittain luopumaan, ja Zatelliitissa suuren jakeluterminaalin rakentaminen on vaarassa. Uusia yritystontteja saatetaan joutua raivaamaan jostakin komeasta männiköstä, jossa sammakot eivät viihdy. Järjetöntä.

Ei ole kaukaa haettua, että seisova vesi Googlen Muhoksen rakennustyömaalla houkuttelee viitasammakot puoleensa. Siinä onkin sitten mielenkiintoinen tulevaisuus. Miten tilanne voi olla tämä? Pääsyyllinen on EU. Viitasammakko kuuluu luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin yhdessä muun muassa naalin ja saimaannorpan kanssa. 

Viitasammakko voi olla jossakin harvinainen tai vaarantunut, mutta Suomessa se on yleinen, Perämeren alueella jopa tavallisin sammakkomme. Käytännössä jokaisessa suuressa hankkeessa, jossa tehdään YVA, löydetään myös viitasammakko.Edellisellä hallituskaudella uudistettiin luonnonsuojelulaki, johon kirjattiin varovaisuusperiaate. Samoihin aikoihin ympäristöviranomaisten suhtautuminen viitasammakon suojeluun tiukentui entisestään.

Laki on sokea, eikä tilanne hevillä parane. Viranomaiset eivät halua tehdä virkavirhettä, joten lakia tulkitaan varman päälle. Suojelusta voidaan poiketa luvalla, mutta luvan saaminen on vaikeaa. Myös sammakoiden tai niiden kudun siirtäminen voi edellyttää poikkeuslupaa.

Lopputulos on, että sahaamme jalkaamme tilanteessa, jossa tarvitsemme kipeästi talouskasvua. Hankkeet joko jäävät toteutumatta tai rakentaminen siirtyy muualle, jolloin metsiä raivataan lisää ja maankäyttö pirstoutuu. Tässä ei ole järkeä talouden eikä luonnonsuojelun kannalta.

Viitasammakon poistaminen EU:n tiukasti suojeltujen lajien listalta on vaikeaa. Europarlamentaarikkojemme pitäisi kuitenkin tarttua asiaan.
Sitä odotellessa meidän on tehtävä se, minkä voimme itse. Jos luonnonsuojelulakiin kirjattu varovaisuusperiaate on johtanut tarpeettoman tiukkoihin tulkintoihin, lakia pitää muuttaa. Ei ole järkeä kiristää omin päätöksin jo valmiiksi tiukkaa suojelua.

Poikkeuslupien myöntämistä pitää helpottaa, ja korvaavien elinympäristöjen rakentamisesta pitää tehdä helposti mahdollista, koska laji ei ole kranttu. 
Nyt tarvitaan arkijärkeä. Viitasammakko on todistanut sen, että se kyllä pärjää. Mutta me emme pärjää nykyisen hullutuksen kanssa.