Ylen Elävän arkiston isä nauttii kiireettömistä eläkepäivistä

Kirjoittaminen, lukeminen ja kuntoilu. Siinä kolme tärkeintä harrastusta, jotka täyttävät vuonna 2018 eläkkeelle jääneen Reijo Perälän arjen tällä hetkellä. Parasta kaikessa on se, että rakas vaimo Hilkkakin jäi pois työelämästä samaan aikaan.
”Parisen vuotta olemme nyt opetelleet eläkeläisen elämää, ja hyvältähän tämä tuntuu, kun saa itse päättää aikataulunsa ja tekemisensä”, Reijo Perälä kertoo.

Reijo Perälä kävi kansakoulun Merijärvellä, keskikoulun Pyhäjoella ja lukion Oulaisissa. Jokaiselta paikkakunnalta on jäänyt hänelle hyviä muistoja mieleen.
”Merijärveltä muistan parhaiten kotikyläni asukkaat ja kyläyhteisön mukavan hengen. Parhaiten ovat muistissa entiset opettajat. Heistä legendaarisin oli räväkkä ja suorapuheinen suomenopettaja Kerttu Niemi, joka opetti meille jukuripäille pilkkusäännöt ja pysyvän rakkauden suomen kieleen”.
Perälä muistelee hymyssä suin, mitä tapahtui, jos Kerttu Niemen tunnilla erehtyi laittamaan pilkun väärään paikkaan.
”Mikäs kärpäsen paska täällä on, saattoi Kerttu kirjoittaa aineen reunamarginaaliin. Tuosta kohtaa otetaan kärpäsen kakka pois ja tuohon kohtaa kakka lisätään. Ainakin meihin poikiin tyyli upposi hyvin ja minulle kirjoittamisesta tulikin sitten ammatti”.

Lukion jälkeen Reijo Perälä hyvästeli kotiseutunsa ja muutti Ouluun, jossa suoritti ensin armeijan ja jäi sittemmin opiskelemaan ja töihin. Historia kiinnosti nuorta miestä paljon ja niinpä hän aloitti opiskelut Oulun yliopiston Historian laitoksella pääaineenaan yleinen historia.
”Kesällä 1979 lähdin kuitenkin tekemään kahden kuukauden kesätoimittajuutta oululaiseen Liitto-lehteen. Homma karkasi vähän lapasesta. Kahden kuukauden lomasijaisuus venähti 40 vuoden mittaiseksi toimittajan uraksi, toteaa Reijo Perälä, joka sittemmin suoritti opintonsakin loppuun ja väitteli filosofian tohtoriksi”.
Lehtipuolella Reijo Perälä viihtyi lopulta 10 vuotta. Ensin toimittajana vuosina 1979-1982 ja sittemmin Oulu-lehden toimitussihteerinä vuosina 1982-1983 ja päätoimittajana vuosina 1983-1989.
Syksyllä 1989 Perälä valittiin Yleisradion Oulun läänin ohjelma-alueen aluepäälliköksi ja päivälleen kymmenen vuoden päästä syksyllä 1999 hänen tiensä vei koko Radio Suomen ohjelmajohtajaksi. Tämä siirto merkitsi myös muuttoa Oulusta Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle.
Vuonna 2005 sai Reijo Perälä lyhyen mutta mielenkiintoisen tehtävänannon silloiselta Ylen toimitusjohtajalta, Arne Wessbergiltä.
”Tehtävänäsi on avata Ylen arkistoja populaarilla tavalla suomalaisten käyttöön”.
Wessberg perusteli pyyntöään sillä, että Reijo Perälä oli koulutukseltaan historioitsija ja historiantutkija. Tämän toimeksiannon seurauksena syntyi Ylen Elävä arkisto 2006. Toinen merkittävä nettipalvelu Yle Areena avattiin vain muutamaa kuukautta myöhemmin, juhannusviikolla 2007.
”Palvelujen perustaminen oli tietysti tiimityötä. Yle Areenan avauksessa työparikseni tuli uusien palvelujen päällikkö Jari Lahti, joka otti vedettäväkseen alusta- ja palveluratkaisut. Itse keskityin ohjelmapäällikkönä sisältöihin”.

Uusien nettipalvelujen kehittäminen oli Reijo Perälän mukaan työntäyteistä aikaa. Netti oli sisällöltään vasta nuori ja monet nykyiset palvelut olivat vielä perustamatta.
”Esimerkiksi YouTuben ja Facebookin kasvutarinat olivat vasta alussa. Yleisradio oli kuitenkin kehityksen kärjessä ja teimme suoranaista pioneerityötä. Olimme ensimmäisten joukossa, ja harppaus oli huima”.
Kiitosta ja kehuja saanut Ylen Elävä arkisto oli Ylen nettipalvelujen tienraivaaja. Reijo Perälän mukaan Yle Areena on tänä päivänä Suomen suurin ja suosituin verkkopalvelu.
”Viime vuonna Areenassa tehtiin yli miljardi ohjelmakäynnistystä, ja se on ennätyksellisen suuri luku”.

Ei olekaan mikään ihme, että Reijo Perälä nostaa merkittävämmäksi saavutuksekseen omalla työurallaan juuri Yle Areenan ja Elävän arkiston perustamisen.
”Sain Elävän arkiston perustamisesta Valtion tiedonjulkistamispalkinnon ja kummankin palvelun toimitustiimien vetäjänä useita muita media-alan palkintoja. En toki näitä palveluja yksin tehnyt. Monet kädet ovat tehneet työtä kummankin palvelun hyväksi”.
Reijo Perälän tulevaisuuden haaveena on ainakin matkustaminen, jos ja kun se on taas mahdollista. Kohdekin on jo selvillä. Se on Amerikka, jonne Perälän sairaanhoitajana työskentelevä tytär on asettunut ja perustanut perheen.
”Tuomas poikamme asuu onneksi lähempänä eli Helsingissä. Hän tekee töitä copywriterinä mainostoimistossa, joten kirjoittamisen perinne jatkuu”.