Eino Keiski on vuoden vanhus Oulaisissa

Vanhustenviikko huipentui arvoiseensa juhlaan Oulaisten seurakuntakodilla perjantaina.

Oulaisten seurakuntakodissa vietettiin viime perjantaina vanhustenviikon pääjuhlaa. Yksi odotetuimmista juhlanumeroista oli vuoden vanhuksen valinta. Tänä vuonna tämän arvonimen sai Eino Keiski. Hän oli hyvin otettu valinnasta.
”Kiitos paljon huomaavaisuudesta. Tämä oli täysi yllätys. Kun minulta kysyttiin, että alatko tähän, niin vastasin, että kaipa minä sitten alan”, naureskeli Eino Keiski.

Eino Keiski syntyi Himangalla vuonna 1935 ja siellä hän myös vietti lapsuutensa, johon oman varjonsa heitti neljä vuotta myöhemmin syttynyt talvisota. Keiski muistaakin hyvin lapsuudestaan venäläisten pommitukset Kalajoella. Myös Keiskin kolme setää palveli sodissa.
Sota-aikana ei moni lapsi päässyt oppikouluun, ei myöskään Eino Keiski. Hän meni kansanopistoon ja alkoi tehdä sen jälkeen sähkötöitä. Vuonna 1956 Keiski meni naimisiin Liisansa kanssa ja he perustivat kodin Vaasaan. Siellä Keiski suoritti teknillisen koulun.
60-luvulla oli sähköalalla vaikea saada töitä Suomessa ja Eino Keiskiakin houkuteltiin Ruotsiin töihin. Lopulta hän päätyi erinäisten mutkien kautta töihin Oulaisiin Revon Sähkölle vuonna 1967. Oulaisissa Eino Keiski on vaikuttanut muun muassa reserviläisissä oltua pitkään yhdistyksen puheenjohtaja.
Kiitospuheessaan Eino Keiski palasi lapsuusvuosiin ja talvisodan syttymisen vaiheisiin.
”Sairastuin talvisodan syttymisen kynnyksellä tulirokkoon seitsemänkuukautisen siskoni kanssa. Olimme seitsemän viikkoa eristettynä ja minulla oli kahden viikon aikana kuumetta 42 astetta. Äiti hermoili, että mitä tuolle lapselle voi antaa. Lääkäri sanoi, että aspiriinia, aspiriinia. Kyllä se sillä lähtee”, Keiski kertoi.

Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Marjut Lehtonen. Hänen mukaansa ikäihmiset ovat nuoremmille sukupolville mittaamattoman arvokkaita.
”Ikäihmiset ovat kaupunkimme ja kotimaamme voimavara. Senioreiden osaamista ja hiljaista tietoa ei saa kukaan unohtaa, vaan se pitää tuoda nuorempien sukupolvien rinnalle yhteiseksi hyväksi”, Lehtonen muistutti.
Sote-palveluiden ylläpito tulee muuttumaan uusien hyvinvointialueiden myötä. Marjut Lehtonen pitää tärkeänä, että ikäihmiset otetaan mukaan suunnittelemaan niitä palveluja, jotka jäävät kuntien harteille.
”Nyt on miljoonan markan paikka miettiä, missä roolissa ikäihmiset voisivat olla tulevaisuudessa. Olemme jo kokoontuneet vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kanssa pohtimaan tulevaisuuden toimintamalleja. Vain taivas on rajana, mitä kaikkea voimme tehdä”.
Marjut Lehtonen muistutti, että Oulainen on oulaistelaisille paras paikka elää. Kun arki tuntuu väliltä raskaalta, on tärkeää, että on lähimmäisiä, joihin turvautua.
”Emme saa jättää ketään yksin, oli sitten kyse nuoresta tai ikäihmisestä. Lähimmäisen rakkaus on arvokkainta mitä meillä on. Pidetään huolta tosistamme ilossa ja surussa”.