Hera kuuluu juhannukseen

Heran eli juustokeiton valmistaminen ei ole nykyisin enää vain ”emäntien” puuhaa.

Törmänhovin perinnekeskuksen alue ja punahirsinen Käpylän koulu olivat kuin suomalaisesta kesäidyllistä parhaimmillaan. Helteisen kesäkuun aurinko paistoi täydeltä terältä, koivunlehdet heiluivat pienessä tuulenvireessä ja sinisellä taivaalla seilasi vain muutama harsomainen pilvi.
Koulun oven takaa kuului iloista puheensorinaa. Sisälle tulija toivotettiin tervetulleeksi Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten järjestämään Juusto 3.0 – Heran paluu -tapahtumaan. Heran keittäminen oli aloitettu jo aamupäivällä kello 11. Livelähetys oli päätetty aloittaa heran valmistuksen puolivälissä kello 16.00. Päivä oli kulunut nopeasti. Oli ollut mukava tavata pitkästä aikaa etenkin tämän kevään jälkeen, kun oikein mitään tapahtumia ja tapaamisia ei saanut pitkään aikaan järjestää.

Alun perin idean keksi Marko Soini. Juustomestarin tittelin saanut Marko pitkästyi keittelemään heraa itsekseen ja järjesti pienimuotoisen tapahtuman livelähetyksineen kaksi vuotta sitten omasta keittiöstään. Ensimmäinen lähetys kesti 12 tuntia. Homma eskaloitui nopeasti ja yllättävän suuren suosion saanut tapahtuma järjestettiin seuraavana vuonna Oulaisten perinnekeskuksen alueella sijaitsevasta Koskelan talosta.
Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Käpylän koululla, jonka tilat olivat ihanan viileät myös helteisenä kesäpäivänä. Tapahtuman kestoa lyhennettiin neljään tuntiin ja siihen kutsuttiin mukaan Oulaisten keskustan kunnallisjärjestö. Tarjolla vierailijoille oli myös pullakahvit ja erilaisia piha-aktiviteetteja, kuten mölkkypeli.

Järjestäjät kertovat, että erityisesti miehet ovat innostuneet heran, eli juustokeiton keittämisestä livelähetysten myötä. Aiemmin keittäminen on ollut ”emäntien” puuhaa. Teemu Haukipuro kertoo oppineensa heran keittämisen niin hyvin, että on saanut neuvoa tämän taidon jo äidilleenkin. Pyhäjärveltä kotoisin oleva Pinja Nuutinen sanoo, että ei ennen tapahtumaa ollut kuullutkaan tällaisesta perinneruuasta. Oulaisissa ja lähiseudulla heraa on aiemmin syöty koko kesän ajan ja tarjottu esimerkiksi häissä jälkiruokana. Nyt hera on enimmäkseen juhannukseen liittyvä herkku.
Nuoret toivovat, että Pohjois-Pohjalaisesta herasta tulisi samanlainen brändi kuin esimerkiksi kalakukko tai karjalanpiirakat. Resepti on yksinkertainen: Tarvitaan vain homogenoimatonta maitoa, juustonjuoksutinta sekä aikaa ja malttia. Sähköliedellä valmistus on helppoa, kun lämpötila pysyy tasaisena koko ajan. Nuoret miettivätkin ensi vuodeksi uutta haastetta itselleen ja jonkinlaisen koe-erän valmistamista puuhellalla. Parhaimmalta hera maistuu, kun se on saanut jäähtyä yön yli. Heraa voi myös pakastaa ja se säilyy pakastettuna kuusi kuukautta.

Livelähetyksiä on seurannut kotikatsomoista useampi sata ihminen vuosittain. Lähetykseen saa soittaa ja lähettää terveisiä. Keskustanuoret ovat haastaneet mukaan poliitikkoja, järjestövaikuttajia ja ministereitä. Nuorin soittaja on ollut viisivuotias ja vanhin yhdeksänkymmenen. Marjut Lehtonen kertoo, että heran keittäminen on niin mukavaa yhdessäoloa, että sitä varmaan tulee jatkossakin harrastettua samalla porukalla.

Sonja Kukkola