Huhupuheille loppu ja faktat pöytään
Oulaisten urheilukentän peruskorjaus ja erityisesti sinne rakennettava uusi huoltorakennus on aiheuttanut paljon keskustelua paikallisten keskuudessa. Oulaisten kaupungin tekninen johtaja Markku Ketonen haluaa tarkentaa urheilukentän peruskorjauksen taustaa, koska kaikki faktat eivät ole hänen mielestä kaikkien tiedossa.
Ketosen mukaan urheilukentän peruskorjaus on ollut jo pitkään kaupungin investointisuunnitelmissa, mutta koulut, terveyskeskus ja hoitolaitosinvestoinnit ovat ajaneet sen edelle. Uusi uimahalli valmistui kaksi vuotta sitten ja kaupunki sai siihen valtionavustusta miljoona euroa. Kuten muissakin pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa, on Oulaisissakin toimiva urheilukenttä rakennettu 1980-luvulla ja on näin ollen peruskorjauksen tarpeessa.
”Kunnilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa näitä investointeja omilla rahoilla, vaan niissä on aina valtionapuehto. Valtionapurahoissa on raja 700 000 euroa. Jos tämä raja menee yli, etenee hakemus ministeriöön, mutta jos raja on alle 700 000 euron, päätöksen tekee paikallinen aluehallintovirasto, muistuttaa Markku Ketonen.”
Koko hankkeen ensimmäinen tavoite on urheilukentän peruskorjaus, johon rahaa kuluu 560 000 euroa. Varusteisiin ja kalusteisiin 20 000 euroa ja uuteen
sosiaalitilarakennukseen 100 000 euroa. Ketonen muistuttaa, että tällä määrärahalla ei ole mahdollista rakentaa isompaa huoltorakennusta.
”Jouduimme rajaamaan hankkeen koon 680 000 euroon, jotta päätös avustuksesta meni läpi AVI:iin. Kaupunki sai myönteisen avustuspäätöksen 177 000 euroa keväällä. Emme olisi saaneet lähivuosina ministeriöstä avustusta, koska saimme vasta merkittävän avustuksen uuteen uimahalliin, tähdentää Markku Ketonen.”
Nykyinen urheilukentän huoltorakennus on Markku Ketosen mukaan homeinen ja esimerkiksi tänä kesänä siellä pystyttiin pitämään vain yksi wc auki. Rakennus joudutaan purkamaan tämän vuoden loppuun mennessä uudempaan varasto-osaan asti.
”Urheilualuetta ei voi katsoa niin suppeasti vain urheilukentän näkökulmasta. Se on asemakaavassa ja käytännössä urheilualue, johon kuuluu kokonaisuutena urheilukenttä, pesäpallokenttä ja monitoimihalli. Ilman monitoimihallia totta kai uusi sosiaalirakennus olisi pitänyt olla isompi. Tämä tarkoittaa useampia wc:tä, pukuhuoneita ja suihkuja.”
Uusi huoltotilarakennus tuli Markku Ketosen mukaan suunnitelmiin kenttien väliin käyttäjien toiveesta. Rakennukseen tulevat wc:t tulevat toimimaan myös esteettömänä ja invamitoitettuina yleisövessoina. Tämän vuoksi niihin on käynti ulkoa. Ketonen arvelee, että rakennus tulee olemaan auki ulkojään ollessa käytössä talvella. Käyttäjinä ovat koululaiset päiväaikaan, yleisurheilijat, jalkapalloilijat sekä myös pesäpalloilijat.
”Kun muuta käyttöä ei ole, voi tietenkin kaksi eri joukkuetta toimia pukuhuoneissa. Lisä wc:t ja suihkut löytyvät monitoimihallista ja tietenkin uimahalli Lähteestä vähän kauempaa. Kyllä eri lajien harrastajien pitää pystyä käyttämään eri tiloja yhteistyössä ja sovussa, Ketonen näkee. ”
Markku Ketosen mukaan kenttien väliin tuleva sosiaalitila ei käytännössä olisi voinutkaan olla isompi, koska eri kentillä pitää olla omat suoja-alueensa.
”Suunnitelmat on hyväksynyt tekninen lautakunta viime vuonna ja valtionapuviranomainen alkuvuonna. Käyttäjiä on kuultu useampaan otteeseen. Kaikkien lajien edustajat eivät valitettavasti ole osallistuneet tilaisuuksiin kutsuista huolimatta.”
Etenkin sosiaalisessa mediassa on liikkunut juttua siitä, että suunnitelmissa sosiaalitilarakennuksen huoltotiet kulkevat jäähallin päästä ja takasuoran takana olevasta rinteestä. Tämä aiheuttaisi mittavia maansiirtotöitä ja lisämäärärahan tarvetta. Markku Ketosen mukaan tällaiset puheet eivät pidä paikkansa.
”Tuo ei ole suunnitelmissa eikä investoinneissa mukana. Se on luonnoksena lähtenyt liikkeelle kaupungin työntekijöiltä. Niistä ei ole päätöksiä, eikä niitä tulla toteuttamaan. Siinä luonnoksessa pääosin tutkittiin urheilukentän takaluiskan rakenteita ja toteutusvaihtoja. Olisi vaatinut kalliita tukimuureja, joten luiskarakenne tulee säilymään. Asia menee aikoinaan teknisen lautakunnan päätettäväksi, kun saamme tutkittua eri vaihtoehdot ja kustannukset niille.”
Markku Ketonen tunnustaa sen, että isommalla investointimäärärahalla olisi kokonaisuus voitu suunnitella ja toteuttaa paremmin, esimerkiksi kunnostaa tai kattaa katsomoa, uusia reuna-aitoja ja huomioida eri käyttäjäryhmiä paremmin.
”Haasteita ja korjattavaa jää vielä tuleville vuosille. Mutta kaupungin investointimahdollisuudet ovat rajalliset ja lakisääteiset peruspalvelut ovat tietenkin aina etusijalla, teroittaa Markku Ketonen”.
