Jarmo Haapanen: Oulaisten VPK:ssakin olisi hyvä kääntää katseet menneisyydestä tulevaisuuteen
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnan päätös lopettaa Oulaisten sopimuspalokunnan (VPK) varallaolon kesken sopimuskauden on aiheuttanut ihmetystä kaupunkilaisten keskuudessa.
Pelastuslaitoksen johtaja Jarmo Haapanen muistuttaa, että kyse on johtokunnan 30.4.2021 tehdyn päätöksen toimeenpanosta. Silloin johtokunta päätti, että varallaolosta luovutaan asteittain vuoden 2021 aikana. Tämän takia vuoden 2022 talousarvioon ei ole varattu määrärahaa varallaoloihin tämän päätöksen perusteella.
”Oulaisten VPK:n osalta varallaoloa on kuitenkin paloaseman peruskorjauksen ja sopimusteknisten varmistusten vuoksi jatkettu entisellään (1+2) ja jatketaan helmikuun 22. päivään asti. Sen jälkeen varallaolovahvuutta pienennetään 1+1:een kunnes se viimeistään kesäkuussa, peruskorjauksen valmistuttua, lopetetaan kokonaan. Peruskorjauksen valmistumisen jälkeen Oulaisiin kyetään tuottamaan päätoimista valmiutta nykytilannetta paremmin”.
Pelastuslaitoksen johtokunta päätti irtisanoa edellisessä kokouksessaan 10.2. Oulaisten sopimuspalokunnan palokuntasopimuksen. Haapanen huomauttaa, että Oulaisten VPK:n sopimus on vuodelta 2007. Hänen mukaansa aika on ajanut siitä pahasti ohi.
”Pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien kanssa uusittiin palokuntasopimukset edellisen kerran 2015 alkaen. Kaikki muut sopimuspalokunnat hyväksyivät silloiset sopimukset, paitsi Oulaisten VPK”.
Jarmo Haapasen mukaan varallaolosta on luovuttu johtokunnan päätöksen perusteella asteittain kaikilla muillakin pelastusalueen paloasemilla. Asiasta on myös käyty keskustelut Oulaisten VPK:n johdon kanssa joulukuussa ennen johtokunnan 10.12. kokousta.
”Sen jälkeenkin on tammi-helmikuussa käyty useita keskusteluja ja neuvotteluja VPK:n kanssa, jotta myös Oulaisten VPK liittyisi uuteen palokuntasopimukseen, valitettavasti tuloksetta. Pelastuslaitoksella ei ole keinoja eikä mahdollisuuksia avata viime vuoden aikana neuvoteltuja palokuntasopimuksia, jotka 19 muuta sopimuspalokuntaa on hyväksyneet, eikä mahdollisuutta ryhtyä käymään niiden sisällöllä kauppaa yhden sopimuspalokunnan kanssa”.
Jarmo Haapanen kuitenkin toteaa, että viime vuonna alueen sopimuspalokuntia edustaneen palokuntatiimin kanssa käydyissä neuvotteluissa ilmapiiri oli hyvä, ellei jopa erinomainen.
Haapasen mukaan varallaolojärjestelmään oli jo tullut monella paloasemalla epäterveitä piirteitä. Aina varallaoloon ei ole saatu riittävästi henkilöstöä, joskus ei lainkaan.
Lisäksi varallaolijoiden alkuaikoina kelpoisuusvaatimuksista jouduttiin monin paikoin luopumaan, jotta saadaan edes joku olemaan varallaolossa.
”Kehitys vei myös siihen suuntaan, että joillekin alkoi keskittyä todella paljon, jopa liian paljon varallaolotunteja, jotka ovat kuitenkin eräänlaista ylimääräistä kuormitusta vapaa-ajalle, vaikka siitä taloudellisen korvauksen saisikin”.
Jarmo Haapanen toteaa, että varallaololla on tuotettu vain niin sanottua minimivalmiutta, jolla on kyetty hoitamaan lähinnä hyvin pieniä ja stabiileja tehtäviä.
”Varallaolovahvuus 1+2 ei edes vastaa pelastustoiminnassa yleisesti ohjeissa käytössä olevaa minimivahvuuden määritelmää 1+3:a. Se valmius ja vahvuus ei ole ollut, eikä ole tulevaisuudessakaan riittävä vähänkään vaativampiin tehtäviin, joihin on varallaolijoiden lisäksi tähänkin asti hälytetty koko sopimuspalokunta. Tämä käytäntö tulee muutoksen myötä kaikkiin tehtäviin, myös niihin kaikkein pienimpiin”.
Pelastuslaitoksen johtaja ei ymmärrä sitä, miksei hälytyksiin voitaisi saada väkeä jatkossakin, sillä sitä varten olemassa olevia niin sanottuja hälytysrahoja ja muita kannustimia on jo korotettu. Henkilöstölle on nimittäin kehitetty niin sanottu aktivointikorvausjärjestelmä, jossa entinen KVTES:n mukainen 7,61 euron hälytysraha voi olla parhaimmillaan 38 euroa. Tähän tulee lisäksi aina tunnin palkka, jossa huomioidaan vuorokauden aika ja viikonpäivien haittalisät.
”Tuo tunnin palkka maksetaan, vaikka henkilön ei tarvitsisikaan lähteä paloasemalta varsinaiseen kohteeseen, jos vaikka tehtävä peruuntuu. Ja jos tehtävä kestää kauemmin kuin tunnin, maksetaan jokaisesta alkavasta puolesta tunnista normaali tuntipalkka haittalisineen”.
Käytännössä ”hälytysraha” voi parhaimmillaan olla haittalisineen jopa noin 60-70 euroa per hälytys. Jarmo Haapanen kertoo, että vaikka Oulaisten VPK ei ole hyväksynyt uusia sopimuksia, sen henkilöstöön sovelletaan ja on jo sovellettu näitä uusia kannustimia.
Jarmo Haapasen mukaan julkisuudessa esillä ovat olleet eniten ne palokuntalaiset, joita varallaolosta luopuminen on eniten koskettanut. He tulevat väistämättä kokemaan henkilökohtaisia ansionmenetyksiä enemmän kuin varallaoloa vähemmän tehneet, kun varallaolosta luovutaan. Hän muistuttaa, että palokuntayhdistykset eivät yhdistyksinä menetä uudistuksessa mitään.
”Varallaolokorvaushan on haittakorvaus siitä vapaa-ajalle aiheutuneista haitoista. Kun haitta poistuu, poistuu siitä maksettava henkilökohtainen korvauskin”.
Uudistuksen myötä on palokuntayhdistyksille rakennettu aktivoivia, motivoivia ja sitouttavia taloudellisia kannustimia.
”Valitettavasti Oulaisten VPK ei niitä hyötyjä nyt yhdistyksenä saa, kun se ei ole hyväksynyt tätä 2021 neuvoteltuakaan uutta sopimusta, kuten ei hyväksynyt 2015 sopimustakaan. Henkilökohtaiset hälytys- ja tuntipalkkakorvaukset kuitenkin maksetaan uusien sopimuksien mukaan myös oulaistelaisille sopimuspalokuntalaisille, koska muuten kyse olisi palkkasyrjinnästä”.
Jarmo Haapanen vakuuttaa, että sopimuspalokuntatoiminnan merkitys on nyt ja tulevaisuudessakin erittäin tärkeää koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hänen mukaansa tavoitteena on oltava mahdollisimman elinvoimainen, kaikki nykyiset sopimuspalokunnat kattava palokunta- ja paloasemaverkosto.
”Jokilaaksojen alueen palokuntasopimukset päivitettiin, että ne olisivat henkilöstölle ja palokuntayhdistyksille mahdollisimman kannustavat ja motivoivat, kun kerran varallaolosta joudutaan luopumaan. Nyt olisi Oulaisten VPK:ssakin hyvä kääntää katseet menneisyydestä ja varallaolosta tulevaisuuteen. Jatkuva keskustelu, menneeseen takertuminen ei edesauta esimerkiksi uuden sopimushenkilöstön saatavuutta, vaan se syö työilmapiiriä ja sopimuspalokunnassa viihtyvyyttä sekä vetovoimaa sopimuspalokuntiin”.
Haapanen muistuttaa, että hyvinvointialue neuvottelee jollakin aikajänteellä uudet palokuntasopimukset.
”Nämä uudet toistaiseksi voimassa olevat siirretään siirtosopimuksilla määräaikaisesti hyvinvointialueelle”.
