Kolumni: Ammattiylpeys

Minua välillä riepoo julkisuudessa käyty keskustelu ammatillisesta koulutuksesta. Minä olen opettaja ammatillisessa koulutuksessa ja ylpeä siitä.
Moni iso asia on muuttunut – mutta niin pitääkin, että voimme vastata työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkinnon perusteet muuttuivat, samoin rahoitus. Opettajia on vähemmän. Epäkohtiin pitää puuttua ja niihin puututaan. Silti meillä moni asia on myös hyvin.

Meidän opiskelijamme ovat upeita, ammatillisen kasvunsa alussa olevia opiskelijoita. Minusta on hienoa tehdä työtä tulevien lähihoitajien osaamisen eteen. Ei tarvitse miettiä, miksi nousen aamuisin töihin.

Ilmeisesti myös opiskelijamme ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen, ainakin tuoreen kyselyn mukaan. Kysely lähetettiin kaikille Jedussa syksyllä 2018 opintonsa aloittaneille opiskelijoille. Eli opiskelijoille, joita muutokset koskevat. Oulaisissa kyselyyn vastasi yhteensä 144 opiskelijaa eri aloilta.
Kyselyssä kysyttiin muun muassa, koetko kuuluvasi opiskeluyhteisöösi. Asteikolla 1-5 Oulaisten opiskelijoiden keskiarvo oli 4,4. Yhteistyö opettajien ja muun henkilökunnan kanssa sai tuloksen 4,6. Tyytyväisyys opintojen aloitusvaiheeseen arvioitiin arvosanalla 4,5. Asteikolla 1-10 arvioitiin, suosittelisivatko opiskelijat oppilaitostamme. Tästä tulos oli 8,6. Aika hyviä tuloksia!

Laadukkaasta opetuksesta kertoo myös opiskelijoidemme menestys ammattitaitokilpailuissa.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että opettajamme ovat oman alansa asiantuntijoita. Oppiminen ei rajoitu luokan seiniin, mutta opettaja ohjaa, ei jätä yksin uusien asioiden äärelle. Omaa ammattia opiskellaan ensin oppitunneilla, sitten harjoitustunneilla ja sitten, kun opiskelijalla on tarvittavat tiedot ja taidot, työpaikalla. Työpaikalla on tukena sekä työpaikkaohjaaja ja koululta opettaja. Me opettajat teemme työtämme isolla sydämellä, koska haluamme, että meitä hoitavat tulevaisuudessa osaavat hoitajat.
Ammatillinen koulutus ja opiskelijat tarvitsevat arvostusta meiltä, sillä me tarvitsemme ammattilaisia.