Kolumni: Turhaa työtä
Sitä on monenlaista. Toisten teettämänä tai omaa pöljyyttään toimitettuna se ärsyttää niin maan perusteellisesti. Mistä tuli mieleen, että Tankki täyteen näytettiin pääsiäisen aikana: silloin on osattu tehdä kunnon ohjelmia! Siinä Sulo tuli vahingossa ostaneeksi maatilan ompelukoneen sijasta. Sulo ostaa, kun saa halavalla! Turhaa hommaa sekin, toisten mielestä. Ainakin Emmin. Mutta Sulopa tekeekin bisnestä! Target is farther.
Turhuus on suhteellista. Kun uppoutuu oman, rakkaan harrastuksensa pariin, kuluvat tunnit huomaamatta. Monesti jäävät huomaamatta myös lähipiirin vinkit.. Kuka pystyisi keskittymään pyykkeihin tms. kun on juuri palapeli, neulonta, auton maalaus, mosaiikkityö tai painovanteilu jännällä mallilla!? Keskeyttäminen ei tule kuuloonkaan.
Näinä poikkeusolojen aikana olen ollut tyytyväinen hulluuteeni. Kaikilla pitäisi olla Sisu, kirjastoauto vuodelta 1974. Se on tarjonnut mahtavan pakopaikan ja uusia elämyksiä, vaikkei ole vielä edes katsastettu! Se näyttää jo erehdyttävästi matkailuautolta. Ensimmäiset kahvit on keitetty, verhot ommeltu ja ikkunat pesty. Kaasua säädetty ja jarrut korjattu. Kuviteltu matkoja Albaniaan ja lappiin: ihanasti ja omavaraisesti me siellä nautimme rauhasta, luonnosta ja tehdystä turhasta työstä! Nämä kaikki ”ekat kerrat” ovat mielestäni niitä, joihin keski-ikäisen kannattaa panostaa. Ne jäävät mieleen! Ja niitä on saavutettavissa, käden ja jalan ulottuvilla. Me onnekkaat maalaiset!
Olen leiponut. Ekaa kertaa leivinuunissa. Rieskaa, ruikkaria, ässiä. Osan poltin ja toiset jätin raaoiksi, tasapainojen tasapainoa haetaan kaikessa. Perheeni on kärsinyt tuotoksiani urhoollisesti ja jotkin tuotteet ovat häipyneet ihan kannustamatta. Ehkä jopa suuhun!
Myös ompelua innostuin kokeilemaan vuosien jälkeen. Anopin lahjoittama kone onkin nyt säädettynä ja huollettuna huippuvekotin! Sisun verhojen lisäksi on siunaantunut jo tunikaa, pantaa, uubituubia ja kirosanoja. Miten voi ommella nurjan ja oikean vastakkain, taas? Vaan onpahan mahtavaa ajanvietettä! Voi purkaa, jos tekee virheen. Se on lohdullista.
Nyt saa pyöriä rauhassa oman navan ympärillä. Omasta ja lähimmäisen terveydestä huolehtiminen on tärkeintä. Ja ilo. Se on hyvä syy toimia.
Siskollani oli Ilo-niminen koira. Varsinainen maanvaiva. Se kuoli kasvaimiinsa vuosia sitten, rauha sille. TV:ssä mainostavat risteilyjä lauseella: siellä ilo seilaa. Ei uskota!
Elina Piippo