Lapsi liikkumaan parilla sadalla eurolla
Jääkiekkoseura Cobrista muistutetaan, että Oulaisissa jääkiekon harrastaminen maksaa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Etelä-Suomen kaupungeissa.
Vaikka valtakunnallisesti jääkiekkokausi on aikuisten puolella juuri ratkaisuvaiheessa, on aluesarjoissa jo siirretty katseet tulevaan kesälomaan sekä ensi kauteen.
Oulaisten Cobrien puheenjohtaja Markku Hanhela ja junioripäällikkö Janne Vuoti katselevat hallin kahviosta tyhjän kaukalon suuntaan. Vaikka miehet näyttävät ulkoisesti hyvin rauhallisilta, kuohuu heidän sisällään sitäkin enemmän. Syy hermostumiseen johtuu valtakunnan mediassa ja somessa pyörivästä keskustelusta jääkiekkoilun harrastamisen kalleudesta. On puhuttu, että esimerkiksi Etelä-Suomessa junioreiden jääkiekkoharrastukseen uppoaa rahaa useita tuhansia euroja. Janne Vuotin mukaan tämä on varmasti totta, mutta Oulaisten leveysasteella tilanne on aivan toinen.
”Täällä harrastukseen pääsee kiinni 200-300 euron vuosi-investoinnilla. Kyllähän ihmiset seuraavat pelonsekaisin tuntein tuollaisia 8000 euron kulupuheita. Tässä on muutenkin eletty haastavia aikoja energiakriisistä ja koronasta johtuen, mikä on osaltaan vaikuttanut harrastajamäärien saamiseen. Eivät tällaiset puheet ainakaan edistä jääkiekkoharrastuksen suosiota”, varoittelee Janne Vuoti.
Vuoti ei kiellä sitä, etteikö jääkiekon harrastaminen maksaisi enemmän siinä vaiheessa, kun nuori on esimerkiksi 16 – 18-vuotias. Mutta nyt keskusteluissa unohtuu se, että isolla osalla seuroista päätarkoitus on vain liikuttaa lapsia ja nuoria ja tarjota heille liikuntaa. Silloin puhutaan aivan eri summista. Aluesarjassa pelaamista ei voida verrata valtakunnan sarjassa pelaamiseen.
”Kyselin juuri äskettäin täällä, mitä harrastaminen maksaa meidän nuorimmalla ikäluokallamme. Vastaus oli, että 35 euroa kuukaudessa. Sillä rahalla saa kuukaudessa 8 tuntia ohjattua liikuntaa turvallisessa ja hyvässä ympäristössä”, Vuoti muistuttaa.
Huokeampi vuosikustannus johtuu osaltaan myös siitä, että Oulaisissa jäähalli on kaupungin omistuksessa. Tilanne on aivan toinen niillä paikkakunnilla, joissa hallien omistus on yhtiöitetty.
”Minulla on yksi opiskelukaveri Vuosaaren Viikingeissä valmennuspäällikkönä. Siellä hallit eivät ole enää kaupungin omistuksessa. Hän kertoi, että vuoden alussa hallin tuntiveloitus kallistui 40 euroa. Veloitus on nyt 185 euroa tunti, kun se meillä on 40 euroa tunti. Tästä iso kiitos kuuluu kyllä Oulaisten kaupungille, joka osaltaan mahdollistaa lasten ja nuorten edullisen harrastamisen”, kiittelee Janne Vuoti.
Vuoti kertoo, että hänen oma 12-vuotias poikansa pelaa Oulaisissa jääkiekkoa ja joukkueen kuukausimaksu on 65 euroa, vaikka joukkueella on paljon pelireissuja Rovaniemeä myöten. Sen sijaan esimerkiksi Helsingin Vuosaaressa samanikäisten junioreiden kuukausimaksu on 200 – 300 euroa.
”Onhan siinä aika iso ero. Kyllähän kaikki harrastukset maksavat, mutta en minä pidä jääkiekkoa meidän leveyksillämme kovin kalliina”.
Oman ilonaiheensa eri alueiden jääkiekon harrastamiselle toi Jääkiekkoliiton alkuvuonna seuroille jakama avustus, joka koostui viime kevään MM-kotisioista saaduista voitoista. Oulaisissa noin 7000 euron summa kohdennettiin kiekkokouluun.
”Pystymme sen ansiosta pitämään kiekkokoulun ilmaisena seuraavat kolme vuotta. Ei jää kenelläkään lapsella harrastus ainakaan siitä kiinni”, sanoo Markku Hanhela.
Janne Vuoti sanoo, että oulaistelaisten kannattaa olla ylpeitä siitä, millaiset olosuhteet kaupungissa on jääkiekon harrastamiselle.
”Itse opiskelen Vierumäellä ja kun sieltä on tullut opiskelijoita tai opettajia seuraamaan minun valmennusnäyttöjäni, ovat he pyöritelleet päätään. Aika harvassa on Suomessa paikkakuntia, joissa on samantasoinen halliympäristö. Ja halli on vielä aika edullinen käyttää”, Vuoti hehkuttaa.
Jotkut vanhemmat saattavat karsastaa jääkiekkoa lajin fyysisyyden takia. Kontaktia jääkiekossa toki otetaan, muttei niin paljon kuin jotkut saattavat luulla.
”Joistakin liigapeleistä on vedetty joskus raflaavia otsikoita jääkiekon väkivaltaisuudesta, mikä on luonut väärän mielikuvan lajista. Olen viheltänyt tällä alueella 30 – 40 peliä kaudessa, eikä tappeluista aiheutuneita ulosajoja ole tullut kuin 1 – 2”, muistuttaa tuomarin tehtäviäkin hoitava Markku Hanhela.
”Kyllä jääkiekko on kontaktilaji isommissa junnuissa. Itse olen mukana U13-joukkueessa, jossa saatiin tällä kaudella taklata ensimmäistä kertaa. Ja kyllä ne taklaukset aika vähiin jäivät. Peli on muuttunut sellaiseksi, ettei taklaaminen enää kannata. Jääkiekko on nykyisin paljon nopeampi laji. Sanoisin jopa, että enemmän taklauksia näkee salibandyssa kuin jääkiekossa”.
