Neljä ällää taskussa maailmalle

Toukokuun 17. taisi olla monessa perheessä tavallista jännittävämpi päivä, kun ylioppilaskirjoitusten viralliset tulokset vihdoin julkistettiin. Oulaistelaisen Matleena Utusen ei kuitenkaan tarvinnut stressata ainakaan sitä, pääsisikö hän kirjoituksista läpi. Enemmänkin jännitys liittyi siihen, ylsikö hän niihin tavoitteisiin, jotka oli ennen kirjoituksia itselleen asettanut. Lopputulos oli peräti neljän laudaturin ylioppilastodistus, mikä pistää Matleenankin suun hymyilemään.
”Kyllä se tuntuu aika mahtavalta. Olen erittäin tyytyväinen suoritukseeni. Ainoastaan äidinkieli laski eehen, mutta muuten tavoitteet täyttyivät”, Matleena iloitsee

Joku voi nyt luulla, että lukio oli Matleenalle alusta saakka helppoa kuin se kuuluisa heinänteko, mutta näin asia ei suinkaan ollut. Yhtään hyvää arvosanaa ei tullut automaattisesti, vaan niiden eteen piti tehdä riittävä määrä töitä. Eniten Matleenan koulunkäyntiin vaikutti korona-aika, jolloin opintoja joutui tekemään paljon etänä kotoa käsin.
”Silloin joutui omaa mieltään hieman asennoimaan, kun oli yksin omassa huoneessa läppärin kanssa. Sosiaalinen puoli kärsi, kun ei nähnyt kavereita ollenkaan. Mutta kyllä siihenkin aika nopeasti sitten tottui”.

Lukiossa Matleenan lempiaineita olivat psykologia, uskonto, kielet ja äidinkieli. Psykologiasta hän innostui niin paljon, että haki yhteishaussa alan opiskelupaikkaa Helsingin yliopistosta. Jos paikka toivotussa koulussa ei kesän jälkeen kuitenkaan irtoa, on Matleenalla jo valmiina suunnitelma B.
”Siinä tapauksessa saatan pitää välivuoden ja lähden ulkomaille, vaikka vapaaehtoistyöhön. Olen reissannut paljon perheeni kanssa ja kiinnostus muita kulttuureja sekä kieliä kohtaan on suuri. Ja myös halu auttaa muita”.

Kohokohtana Oulaisten lukioajalta Matleena mainitsee vanhojen tanssit, joita hän oli odottanut heti lukion ykkösluokalta asti. Vaikka tanssiesitykset rajoittuivat koronan takia yhteen kertaan, oli koko juhlapäivä hänelle ikimuistoinen.
Lakkiaisia Matleenan perheessä vietetään perinteiseen tapaan. Juhliin kutsutaan kaikki sukulaiset. Itse lakkiaispäivää Matleena ei kerro jännittävänsä. Tunne on enemmänkin innostunut. Ylioppilaslakkinsa hän hankki jo hyvissä ajoin, eikä kyseessä ole tällä kertaa ihan tavallinen valkolakki.
”Ostin vegaanisen ylioppilaslakin. Siinä ei ole käytetty nahkaa. Olen myös kasvissyöjä ja haluan tehdä valintojani niin, että niistä koituu mahdollisimman vähän kärsimystä eläinkunnalle”.

Matleenan lukiovuodet eivät ole olleet pelkkää koulukirjojen pänttäämistä. Myös harrastuksille on jäänyt aikaa. Tärkeimmät niistä ovat tanssiminen, kuvataide, kuntosali ja kamppailulajit. Viimeksi mainittuihin rientoihin Matleenan on innostanut oma isä, jolla on pitempi tausta taistelulajien harrastamisesta.
”Käyn kuntosalilla neljä kertaa viikossa, mutta tanssiminenkin on omalla tavallaan minulle tärkeä juttu”.
Vaikka jatko-opiskelut tulevat viemään Matleenan pian toiselle paikkakunnalle, tulee hän aina arvostamaan kotikaupunkiaan korkealle.
”Oulainen on minulle tosi tärkeä paikka ja arvostan siellä monia asioita. Erityisesti turvallisuutta. Täällä uskaltaa mennä vaikka keskellä yötä ulos, eikä tarvitse pelätä mitään”, Matleena hymyilee.