Organisaatiomuutos onnistui nappiin

Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos on päässyt kovista säästöpaineista huolimatta kehityksen polulle.

Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos yhdistyivät Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokseksi 1.1.2023. Ensimmäinen vuosi ja yhdeksän kuukautta on ollut suurta muutosten aikaa niin lainsäädännön kuin rahoituksen osalta. Vielä suurempi muutos on kuitenkin ollut pelastuslaitoksen liittyminen osaksi yhteistä hyvinvointialuetta.
”Mittarit osoittavat, että olemme onnistuneet uuden organisaation muodostamisessa varsin hyvin. Meiltä löytyy päätöksentekohalua ja olemme kyenneet uudistamaan toimintaamme”, iloitsee pelastusjohtaja Petteri Jokelainen.
Asiakkaiden suuntaan kahden pelastuslaitoksen yhdistyminen ei ole näkynyt muutoin kuin muuttuneina logoina pelastusajoneuvojen kyljessä. Sen sijaan henkilöstölle muutokset ovat olleet paljon näkyvämpiä.
”Aikaisemmin henkilöstö oli sitoutunut vahvasti oman paikkakuntansa paloasemaan. Nykyisin töitä tehdään laajemmin koko Pohjois-Pohjanmaan alueella”.

Petteri Jokelaisen mukaan osalle työntekijöistä muuttunut toimintaympäristö on mukava asia, toisille taas ei. Hän kuitenkin uskoo, että henkilöstön näkökulmasta tätäkin merkittävämpiä ovat olleet säästötoimenpiteet, joita Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksellakin on jouduttu tekemään.
”Kyllähän se vaan niin on, että jos kaikesta joudutaan säästämään, niin kalustosta kuin henkilötyövuosistakin, alkaa siinä työhyvinvointi olla koetuksella, jos tilanne jatkuu pitkään”.
Kun Pohde saa yleiskatteellisen rahoituksen valtiolta, jaetaan se valtiovarainministeriön tekemän laskentaperiaatteen mukaisesti sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen kesken. Tiukan säästölinjan ansiosta pelastustoimessa on onnistuttu saamaan tuloksia aikaan.
”Ensi vuosi näyttää oikein hyvältä. Meillä on positiivinen talousraami ja kasvua tähän vuoteen verrattuna 7–8 prosenttia. Olemme saaneet uudistettua toimintaamme ja päässeet kehittämisen tielle. ”

Hetken aikaa näytti, että pelastustoimi olisi joutunut lakkauttamaan säästöpaineiden alla muutamia paloasemia, mutta onneksi tältä toimenpiteeltä lopulta vältyttiin.
”Kykenimme saamaan säästöt aikaan ja väistämään tämän toimenpiteen. Se olisi ollut huonoin vaihtoehto ja peruuttamaton”, Jokelainen painottaa.
Henkilöstön saatavuusongelma vaivaa tällä hetkellä myös Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitosta. Etenkin harvaan asutuilla alueilla tilanne on haastava.
”Tulevaisuudessa on todennäköisesti se tilanne edessä, että sopimuspalokuntalaisia ei löydetä joka paikkakunnalle”, varoittelee Petteri Jokelainen.
Suomessa pelastusalan ammattilaisia kouluttaa Helsingin pelastuskoulu ja Kuopion pelastusoppilaitos. Petteri Jokelaisen mukaan pelastusala on edelleen arvostettu ala Suomessa. Tämän kertoo poliisibarometri, joka mukaan 98 prosenttia kansalaisista pitää pelastustointa luotettava.
”Tässä valossa uskon, että pelastustoimi on tietylle joukolle haluttu ala. Ainakin tähän asti hakijoita on riittänyt pelastusopistoille”.

Sopimushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutus on pelastuslaitosten vastuulla. Pelastusjohtaja pitää tärkeänä, että työntekijöiden koulutuksesta ei tingitä.
”Meillä on olemassa ensi vuodelle rahoitus, jonka avulla voimme panostaa henkilöstön täydennyskoulutukseen”.
Suomen nuorimman pelastuslaitoksen luotsaaminen on ollut Petteri Jokelaisen mielestä äärimmäisen mielenkiintoista ja innostavaa. Hän on tykännyt mittavan kokoisesta haasteesta, jossa kaksi pelastuslaitosta on sulautettu yhteen. Ilahduttavaa on ollut myös se, että asiantuntijatyöhön on saatu palkattua kaksi henkilötyövuotta.
”Aikaisemmin palomestarit tai palopäälliköt tekivät asiantuntijatyötä muiden töidensä ohella. Nyt meillä on töissä kansallisen tason huippuosaajia, jotka pystyvät keräämään tietopohjaa päätöksenteon tueksi”, kiittelee Petteri Jokelainen.