Päivä, joka ei unohdu koskaan

Oulaisten kirkossa vietettiin lauantaina konfirmaatiojuhlaa. Yksi konfirmoiduista nuorista oli Sanni Tyyskä, joka kuvaili lauantaita ikimuistoiseksi päiväksi. Samoilla linjoilla oli Sannin kummina miehensä Harrin kanssa toiminut Johanna Anttila.
”Kyllähän tämä oli sellainen kunniatehtävä, kun on saanut olla Sannin elämässä mukana hänen syntymästään asti”, lausuu Johanna Anttila.
Oulaisten kirkko oli lauantaina lähes täynnä. Johanna Anttilan mukaan koko tilaisuus oli mukava ja koskettava. Kun nuoret olivat saaneet konfirmaatiotodistuksensa ja yhteiset kuvat oli otettu, siirryttiin pikkuhiljaa kotiin kakkukahveista nauttimaan.
”Kotona oli vieraina lähin suku ja muutamia ystäviä. Harmi vaan, että lauantaipäivän sää oli niin sateinen”, kertoo Sanni Tyyskä.
Ennen kuin Sanni ja hänen kaverinsa pääsivät konfirmaatiotilaisuuteen asti, he kävivät ensin perinteisen rippileirin, joka pidettiin Oulaisten Honkamajalla. Päällimmäisenä Sannin mieleen rippileiriltä jäivät runsas ohjelma sekä hyvät ruuat.
”Koko ajan oli jotakin tekemistä, eikä tylsiä hetkiä tullut”, Sanni toteaa.

Rippileiripäivä alkoi herätyksellä joka aamu kello 8, jonka jälkeen vuorossa oli aamupala ja aamurukous. Siitä edettiin isosten pitämään raamikseen. Siinä isoset opettivat leiriläisiä käyttämään Raamattua. Raamiksen jälkeen oli ohjaajien pitämä sessio.
Lounaan ja vapaa-ajan jälkeen leiriläiset saivat leikkiä pihalla erilaisia pihapelejä. Iltapäivällä vuorossa oli nuorisotyönohjaajien Tuomas Saarelan ja Henna Röytän sekä kappalainen Mari Jussi-Pekan vuorollaan pitämiä sessioita, joissa puhuttiin erilaisista nuoria koskettavista asioista. ”Puhuimme siinä muun muassa ystävyydestä ja siitä, millainen Jumala on. Sessiot kestivät noin kaksi tuntia. Sen jälkeen oli päivällinen, vapaa-aikaa sekä isosten pitämä iltaohjelma ja iltapala”, Sanni kertoo.
Sannilla ei ollut rippileiristä ennakko-odotuksia, joten kaikki, mitä siellä viikon aikana tapahtui, oli hyvin positiivista. Rippileiriin kuului perinteiseen tapaan tärkeimpien rukousten opettelua. Sannin mielestä Isä meidän -rukouksen, uskontunnustuksen, Herran siunauksen ja 10 käskyn opettelu oli lopulta varsin helppoa.
”Osasin kaikki heti ensimmäisellä kerralla”, hehkuttaa Sanni.

Loppukesä sujuu Sannilla lomailun ja hiihtoharrastuksen parissa. Hiihtoleireille Sanni aikoo osallistua ainakin Rokualla sekä Kontiolahdella. Sannin tavoitteena on pärjätä hiihdossa hyvin isompanakin, jos into lajin harrastamiseen säilyy sinne yhtä kovana. Myös kummitäti Johanna Anttila on nähnyt Sannin lahjakkuuden hiihdossa.
”Olemme olleet hiihtokisoja seuraamassa ja kun Sanni on käynyt leireillä täällä Rovaniemellä, on hän pysynyt käymään meilläkin kylässä”, iloitsee Johanna Anttila.