Pitkä rupeama lasten hyväksi

Sos-lapsikylän toiminta on näkynyt Vihannin katukuvassa vuodesta 1982 lähtien.
Vihanti oli Suomen historian neljäs paikkakunta, jonne SOS-lapsikylä rantautui.
SOS-lapsikylän johtaja Seija Saalismaa kertoo toimintamallin muuttuneen vuosien saatossa.
”Ennen oli tarkoituksena, että lapset siirretään kaupungeista syrjäisempiin paikkoihin vilskeestä. Nykyisin lapsikylät tulevat sinne, missä on paljon ihmisiäkin. Siksi Oulussakin on nyt aloitettu toiminta.”
Lastensuojelun ajatusmallissa ei uskota eristämisen voimaan.
”Enää lapsia ei pyritä eristämään, vaan paremminkin yhdistämään.”

SOS-lapsikylätyö perustuu ajatukseen, jonka mukaan jokainen lapsi tarvitsee samanlaisia asioita kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi
Lapsi tarvitsee kehityksensä pohjaksi turvallisen kiintymyssuhteen aikuiseen, vakaan ympäristön ja jatkuvuuden tunteen.
”Toiminnan alussa tarjottiin pelkästään koteja lapsille, mutta nyt tarjoamme koteihin myös avohuollon palveluita. Meillä on lisäksi perhekuntoutusta, jossa perhe tulee asumaan tietyksi ajaksi meidän tiloihin.”

Sijaisperheiden joukossa on mukana yhdenkin vanhemman talouksia.
”Yhden vanhemman sijaisperhe ei ole este.”
Sijoitettavat lapset tulevat erilaisista perheistä.
”Tyypillistä tapausta ei ole olemassakaan, mutta yhdistävinä tekijöinä voisi kuitenkin pitää päihde- ja mielenterveysongelmia sekä yleistä avuttomuutta.”

Lapsi tulee sijaishoitoon siinä vaiheessa, kun kunnan sosiaalityöntekijät ovat todenneet, että heidän avohuollon tuki ei ole enää riittävää.
”Silloin on kokeiltu jo aika paljon. Lastensuojelun päätöksen perusteella lähdetään hakemaan uutta ratkaisua tilanteeseen sijaishuollosta. Eli me emme voi ottaa suoraan lapsia vanhempien pyynnöstä.”
Sijaisperheet saavat korvausta lapsen kuluihin.
”Lisäksi he saavat hoitopalkkion, mutta se ei ole lähellekään työstä saatavan palkan suuruinen.”
SOS-lapsikylän sosiaalityöntekijä Tanja Ollilainen kertoo, että lapsi voidaan sijoittaa tarpeen tullen kauemmaskin elinympäristöstään.
”Jos nuori on ollut esimerkiksi huonossa seurassa, sijaisperhettä voidaan miettiä vähän kauempaakin. Sijaisperheen pitää olla valmis sekä sitoutumaan lapseen että luopumaan hänessä, jos biologisessa perheessä asiat muuttuvat.”
Saalismaa paljastaa saaneensa vastikään sijaispaikkatiedustelun Helsingistä.
”Sieltä haluttiin lapsi sijoitettavaksi oululaisperheeseen.”

Vihannissa on lapsikyläkotien lisäksi olemassa harrastetilat sekä tapaamispaikka biologisille vanhemmille ja lapsille.
Vihannin yhteistalolle ei puolestaan ole enää harraste- ja partiotoiminnan lisäksi käyttöä.
Vihannin lisäksi sijaisperheitä on ympäri Pohjois-Pohjanmaata. Vihantiin on sijoitettuna tällä hetkellä 18 lasta.
”Haemme koko ajan lisää sijaisperheitä ja koulutamme heitä.”
SOS-lapsikylän toiminnalla ei ole tarkoitus tuottaa voittoa.
”Varat toimintaan kertyvät kuntien hoitomaksutuotoista, lahjoituksista ja yhteistyökumppaneilta.”
Sijaisperheille ja sijoitettujen lasten välille on syntynyt lukuisia elinikäisiä ihmissuhteita.
”Aikuiseksi kasvaneet lapset voivat aivan hyvin käydä vielä katsomassa kasvattajiaan, vaikka he eivät ole biologisesti olekaan heidän vanhempiaan.”