Mielipide: Romutetaanko Oulaisissa koulujen toimivat rakenteet?

Kouluasiat puhuttavat nyt suomalaisia. On herätty siihen, että suomalainen menestystarina, mahdollisuuksien tasa-arvoa tarjoava peruskoulu, ei enää täytäkään sille asetettuja tavoitteita. Kriisitietoisuus tuntuu tavoittaneen päättäjät, sillä vaalipaneeleissa ehdokkaat puoluekannastasta riippumatta nyökyttelevät yhteisymmärryksen merkiksi: koulujen ongelmat on ratkaistava ja rahat siihen turvattava. 

Oulaisten kaupunki tuntuu olevan oma saarekkeensa. Siellä ei kuule puhetta inkluusion ongelmista, työrauhasta, koulupudokkaista, osaamistason laskusta. Puhetta sen sijaan riittää koulusäästöistä ja kouluverkkouudistuksesta. Säästötoimia ajetaan hallinnon tasolta niin, että opettajilla on tukka kauhusta pystyssä. Tuntuu siltä, että kaupungilta puuttuu koulutuksen pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma ja toimivat käytänteet ajetaan alas. Lisäksi tuntuu puuttuvan ymmärrys todellisuudesta, jossa kouluissa työtä tehdään. 

Oulaisten kouluissa oppilaat tutkitusti viihtyvät, kiusaamista on vähän, luokkakoot ovat sopivia inkluusion toteuttamiseen, tukitoimet toimivat ja osaamistaso on vähintään valtakunnallista keskitasoa, opettajat jaksavat työssään ja Oulaisten koulut houkuttelevat päteviä opettajia myös kauempaa. Asiat ovat siis hyvin tällä hetkellä, vaikka emme täydellisessä maailmassa eläkään.

Kaupungin heikko taloustilanne ja pienenevät ikäluokat ovat tosiasioita. Säästää pitää. Se, millä tavalla säästöt nyt perustellaan koulujen henkilökunnalle, ihmetyttää. Päättäjät eivät näytä ymmärtävän, että nykyiset yläkoulun ryhmäkoot ovat taanneet meille kohtuullisen hyvin toimivan inkluusion, eli yksi opettaja on voinut opettaa monenlaisia oppijoita. Näin ei ole kaikissa Suomen kouluissa. Työrauha on yläkoulussa hyvä. Erityisopetuksen resurssi on riittänyt kohtuullisen hyvin sitä tarvitseville. Jakotunnit ovat antaneet joustoa matemaattisiin aineisiin. Ohjaajat ovat toimineet oppilaiden ja opettajien tukena eri tilanteissa. Tutkimusten mukaan koulukiusaamista on vähän ja varsinkin pojat viihtyvät koulussa. Nytkö tämä romutetaan? Kuka tästä vastaa? 

Oulaisten kaupungissa on yksityisiä lastensuojeluyksiköitä, jotka syövät yläkoulun paikallisesti määriteltyä tuntikehystä. Nämä yksiköt ovat enemmän kuin tarpeellisia, mutta voivatko ne loputtomiin käyttää peruskoululle varattua resurssia? Mihin menevät rahat, jotka nämä nuoret tuovat lähtökunnistaan? 

Päättäjät eivät näytä ymmärtävän, miksi kouluissa on ohjaajia. Voimme kertoa: heitä tarvitaan koulun arkeen yksittäisten oppilaiden tueksi tunneille ja kokeisiin, sillä tehostetun tai erityisen tuen päätös on jo joka viidennellä oppilaalla. Ohjaajien määrää ollaan ainakin kuulopuheiden mukaan supistamassa rajusti. Yläkoulussa ihmetystä herättää myös se, ettei tuki aina siirry alakoulusta oppilaan mukana yläkouluun. Mihin tuen tarve nivelvaiheessa katoaa? 

Otoilun ihanuuden tietää vain opettaja. Se tarkoittaa sitä, että oman tuntinsa ohessa opettaja sijaistaa toista opettajaa, koska sijaisia ei saa kuulemma palkata. Melkoinen vastuu yhdelle opettajalle, eikä taida olla ihan laillistakaan moinen opetusministeriön linjauksen mukaan. Lomauttamisellakin meitä pelotellaan, vaikka korona-aika näytti varsin selvästi, mihin opettajaa luokassa tarvitaan.

Koulu tarvitsee ennustettavuutta ja yksittäinen opettaja myös. Nyt meillä on monta määräaikaista opettajaa, jotka eivät tiedä, jatkuuko työsuhde ensi syksynä, koska päällä on määräaikaisten rekrytointikielto. Emme kuitenkaan pärjää ensi vuonnakaan ilman teknisen työn tai matematiikan opettajaa, opoa ja laaja-alaista erityisopettajaa. Näyttää siltä, että rehtorit kaapivat tarvittavia opettajia kokoon kesän aikana. Sääliksi käy. Pitäisikö moisen kiellon sijaan pohtia, miten Oulaisiin tulevinakin vuosina houkutellaan päteviä opettajia?

Meille kouluissa työtämme tekeville on tuttua se, että päätöksiä tehdään päämme ylitse. Meitä ei kuunnella. Siksi toivomme, että Oulaisten kaupungin päättäjät sivistystoimen johtoa myöten tulevat yläkoululle tutustumaan siihen arkeen, jota täällä eletään. Sijoitukset yrityksiin tai arvopapereihin eivät aina tuota odotetusti, mutta sijoitus lapseen ja nuoreen tuottaa taatusti. Syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle moninkertaisesti verrattuna oikeaan aikaan annettuun tukeen, eikä uupunut henkilöstö ole missään budjettilaskelmissa. 

Tutustukaa päätösten taustoihin ja vaikutuksiin. Älkää romuttako kouluamme yhden vuoden rumien talouslukujen vuoksi. Tehkää päätöksiä, joiden kanssa voitte nukkua yönne rauhassa. Ja ennen kaikkea: antakaa kouluille se työrauha, jonka ne ansaitsevat.

Riitta Rautio

Johanna Konttila

Kirjoittajat ovat opettajia Oulaisten yläkoulussa, Rautio on myös OAJ:n valtuuston jäsen