Tuomas Hautajoki on itseoppinut entisöijämestari
Vihantilaisen Tuomas Hautajoen tallissa seisoo aikamoinen harvinaisuus: vuoden 1928 Reo Volverine. 6,5 litran koneella varustettu ja 55 hevosvoimaa sisällään pitävä auto siirtyi Hautajoen omistukseen vuonna 1975 Tyrnävältä. Hautajoen mukaan tällaisia ajopelejä löytyy Suomesta vain kymmenkunta.
Vihantiin tullessaan autovanhus oli aika huonossa kunnossa.
”Se oli seissyt pellolla yhden kesän ja talven. Moottorista olivat menneet kannentiivisteet ja vettä oli päässyt sisään niin, että kone oli ruostunut”, Tuomas Hautajoki kertoo.
Hautajoki tilasi autoon muun muassa raakamännät Amerikasta asti ja kone laitettiin kuntoon oululaisessa koneistamossa.
”20 senttiä astinlaudasta ylöspäin olevat pellit olen uusinut itse ja kaikki pohjatyöt. Auto on maalattu vuonna 1976 ja näyttää edelleen kuin uudelta”, Hautajoki kehuu.
Tuomas Hautajoen mukaan Reo on laadukkaampi auto kuin monet muut amerikkalaisvalmisteiset aikalaisensa. Esimerkiksi A-Fordeja sai Reon hinnalla kaksi.
”Tässä on nestejarrut, kun esimerkiksi Fordiin ne tulivat vasta 10 vuotta myöhemmin. Tässä on myös hydrauliset iskunvaimentimet, joita ei monessa muussa sen ajan autossa ole”.
Reo on edelleen täysin ajokunnossa, vaikka sillä ei olekaan ajettu pitkään aikaan metriäkään. Tämä johtuu osaksi siitä, että Tuomas Hautajoen liikkuminen on tätä nykyä jo hieman hankalampaa, eikä hän pääse nousemaan Reon ahtaaseen ohjaamoon.
”Tämän takia minun on pakko luopua siitä. Koska perikunnasta ei taida löytyä ketään, joka olisi tästä autosta kiinnostunut, voi olla, että joudun sen vielä myymään”.
Tuomas Hautajoki toteaa pilke silmäkulmassaan jonkun kerran sanoneen, että hänet on varmaan rokotettu lapsena ruosteisella naulalla, koska miehestä on tullut niin innokas vanhojen ajoneuvojen entisöijä. Hänen kotonaan ei kuitenkaan ollut liiemmin koneita, ei polkupyörääkään.
”Olen syntynyt köyhään perheeseen. Ei siellä eikä koko kylällä ollut vielä 20-luvulla yhtään autoa eikä moottoripyörää. Polkupyörällä kirkolla kuljettiin. Sitten kun itse pääsin töihin ja rupesin rahaa saamaan, iski kiinnostus jotenkin näihin ajoneuvoihin”.
Kaikki opit autojen ja moottoripyörien korjaamiseen hän on hankkinut itse.
”En ole kouluja käynyt, kiertokoulun vaan. Mutta kyllä näihinkin hommiin oppii, kun ensin oppirahat maksaa. Nuorena ajoin paljon moottoripyörällä työmatkoja Vihannista Lapaluotoon. Olin myös mukana kanavien kaivuussa ja metsätöissä. Rakennuksilla olen kuitenkin suurimman osan työelämästäni viettänyt”.
Tuomas Hautajoki arvelee, että hän on kunnostanut elämänsä aikana valmiiksi asti 10 autoa. Kun tähän päälle lasketaan vielä kaikki lukuisat moottoripyörät ja traktorit, voidaan sanoa, että Vihannin Susitiellä asuu todellinen entisöijämestari.
”Eniten mieleeni on jäänyt ensimmäinen A-Ford, jonka tein jo 60-luvulla. Sillä ajelin melko paljon. Vielä enemmän ajelin kuitenkin T-Fordilla, jolla kävin muun muassa Tuurissa Keskisen kyläkaupassa. Kyllähän se matka sillä ajopelillä aika pitkältä tuntui, kun viittäkymppiä huruutteli”.
Tänä päivänä ei Tuomas Hautajoki enää rassaile tallissan autoja, ei sen enempää moottoripyöriäkään. Hänen pitää olla enemmän aikaa kotona, koska vaimo kärsii pahoista huimauskohtauksista.
”Koitetaan tässä yhdessä mennä loppuelämää eteenpäin. Ja paremminhan se aika täällä kotona kuluu kuin jossain laitoksessa. Jotain käsitöitä koitan vielä tehdä aikani kuluksi. Esimerkiksi lasten keinuja, maamoottoripienoismalleja sekä pieniä kuorma-autoja”, toteaa Tuomas Hautajoki.
