Auttamisen halu vei avustus-työntekijäksi Ukrainaan

4.2.2022. Tämän päivän jälkeen maailma ei ole ollut enää entisensä. Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. 17-vuotias lukiolainen Jan Wahlberg katseli kotonaan Enontekiöllä uutiskuvia sodasta äitinsä kanssa. Yhtäkkiä Jan päästi suustaan lauseen, joka yllätti äidinkin ihan täysin.
”Kyllä minäkin joutaisin tuolla olemaan”.
Aluksi Jan mietti, josko lähtisi puolustamaan ukrainalaisia vapaaehtoisena sotilaana, mutta alaikäisenä se ei ollut mahdollista. Niinpä vuodet kuluivat ja sota jatkui entistä raaempana. Eräänä päivänä Jan googlaili netissä, mitä muuta suomalaiset voivat tehdä Ukrainassa. Pienen etsinnän jälkeen hän löysi organisaatioita, jotka tekevät siellä humanitaarista työtä. Janin kiinnostus heräsi saman tien.
”Aloin laitella näihin järjestöihin viestejä yksi kerrallaan. Olin kuitenkin ajanut jo 17-vuotiaana poikkeusluvalla ajokortin ja olen hyvä kuljettaja. Sitä kautta ajattelin, että voisin alkaa kuljettaa Suomesta lahjoitettuja ajoneuvoja Ukrainaan tahoille, jotka niitä siellä vastaanottavat. Sitten marraskuussa 2023 tuli yhdeltä organisaatiolta viesti, että haluatko lähteä Ukrainaan”.
Tämän jälkeen Jan on tehnyt yhteensä 16 avustusmatkaa Ukrainaan. Pitkien ajomatkojen aikana on sattunut yhtä sun toista.
”Matka Ukrainaan on maanteitse aika pitkä ja liikenneolosuhteet ovat hyvin erilaiset kuin meillä Suomessa. Vaaratilanteita on sattunut aika paljon matkan aikana”, hän myöntää.

Määränpäänä Ukrainassa Janilla on ollut joka kerta pääkaupunki Kiova. Päivisin kaupunki on ollut lähes normaali, mutta yöllä tilanne on ollut toinen.
”Herätyksiä tulee paljon, kun ilmahälytykset ilmoittavat lähistöllä lentävistä drooneista”, hän kertoo.
Kiovasta Janille on jäänyt päällimmäisenä mieleen se, että ukrainalaiset ovat erittäin tehokkaita korjaamaan pommitusten aiheuttamia tuhoja. Yksi mieleen painunut näky on myös Kiovan keskustaan rakennettu lippumeri. Sinne on pystytetty lippu jokaisen sodassa kuolleen ukrainalaisen tai muualta tulleen sotilaan muistoksi.
”Sieltä löytyy myös Suomen lippuja. Nyrkkisääntö Ukrainassa on se, että mitä idemmäksi siellä menee, sitä enemmän sotaa näkee. Siellä on vanhoja linnoituksia ja tuhottuja rakennuksia, joita ei ole saatu korjattua. Sitten on pysähdyspaikkoja, joissa pyydetään näyttämään passia ja kysytään, että millä asioilla siellä liikkuu”.
Nyt Jan on 21-vuotias. Matka sodan alkupisteestä tähän päivään on ollut pitkä ja tapahtumia täynnä.
”Koin silloin 17-vuotinaana oloni Suomessa hyvin turhautuneeksi, kun samaan aikaan Ukrainassa kuoli ihmisiä. Ensimmäinen keikka Ukrainaan oli hyppy tuntemattomaan. Ei sitä asiaa osannut ajatella vielä loppuun asti. Mutta nyt kokemusta on jo karttunut ja olen päättänyt jatkaa avustustyötä. Vuosien mittaan minulle on kertynyt taitoa tehdä humanitaarista työtä ja minulla on kokemusta paikoista, jonne siellä voi mennä. Onhan se väärin, mitä Ukrainassa on tapahtunut. Historian näkökulmasta katsottuna sama olisi voinut tapahtua myös meillä Suomessa”, Jan muistuttaa.

Jan myös kokee korvaavansa avustusmatkojen kautta varusmiespalvelustaan, joka hänellä jäi lopulta 10 päivän mittaiseksi.
”Minulla on nilkassa rakenteellinen vamma, joka alkoi armeijassa oireilemaan. Minulle annettiin c:n paperit. Halukkuutta olisi ollut suorittaa armeija täyspalveluna. 12 kuukauden armeijassa olemisen sijasta päätin tehdä Ukrainaan 12 reissua. Sen etapin saavutin jo viime kesänä”.
Vaikka Ukrainan ja Venäjän välille on yritetty neuvotella rauhaa useamman kerran, ovat nämä yritykset päättyneet joka kerta pettymykseen. Jan Wahlberg ei myöskään näe, että kestävä ratkaisu sodan lopettamiseksi olisi vielä lähellä.
”Sodan jäljet tulevat pysymään seuraavien kymmenien, ellei jopa satojen vuosien ajan. Yksi kokonainen sukupolvi on traumatisoitunut sodan seurauksena ja maastossa on paljon räjähteitä. Vaikka itse tuhoamisvaihe joskus loppuu, tarvitaan meitä humanitaarisen työn tekijöitä siellä vielä pitkään”.
Jan Wahlberg tuomitsee ankarasti Venäjän presidentin Vladimir Putinin toimet. Liian monta ihmiselämää on menetetty yhden miehen päätöksen takia.
”Jos sodan tarkoituksena oli tehdä Venäjästä mahtava kansakunta mitä se on ehkä joskus historiassa ollut, niin oliko tämä oikea tie, vai olisiko järkevämpää ollut valita rauhan ja kehityksen tie, jolloin Venäjä olisi varmasti ollut suositumpi ja kehityskelpoisempi maa kuin mitä se nyt on”, Jan kyseenalaistaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että venäläisten mentaliteetti on aivan erilainen kuin länsimaalaisten ihmisten. Nyt käynnissä oleva sota on kahden erilaisen ideologian välinen konflikti.
”Ukraina on länsimaalaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana, mikä tuo pintaa ideologioiden yhteenotolle. Mutta kaikki se, mitä venäläiset ovat tehneet ukrainalaisille lapsille, naisille ja vanhuksille, on täysin tuomittavaa siitä huolimatta”.

Fiktiivinen elokuvahahmo ja arkeologi Indiana Jones etsii valkokankaalla kadonneita aarteita ja taistelee siinä sivussa pahoja natsisotilaita vastaan. Jan Wahlbergissa ja Indiana Jonesissa on kieltämättä jotakin samaa: Jan tekee avustusmatkoja sotaa käyvään Ukrainaan ja opiskelee arkeologiaa Oulun yliopistossa.
”Ehkä meissä jotakin samaa on, mutta oikeasti arkeologia on tieteellinen tieteenala eikä mitään haudanryöstömeininkiä”, Jan naurahtaa.
Arkeologi on ollut Janin toiveammatti jo lapsesta lähtien. Hän on kotoisin Enontekiöltä pienestä kylästä, jossa on edelleen nähtävillä Lapin sodan aikaisia jälkiä.
”Siellä olen vanhoissa juoksuhaudoissa leikkinyt lapsena ja kun historia alkoi koulussa, kiinnostus alaa kohtaan kasvoi heti. Sanoin vanhemmilleni, että haluan metallispaljastimen ja sellaisen myös sain. Sen avulla teinkin paljon löytöjä ja toiminta kehittyi ammattimaiseksi”.
Opiskelujen aikana Jan löysi rinnalleen elämänkumppanin, joka on kotoisin Oulaisista. Tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä, että Janistakin tulee vielä jonain päivänä oulaistelainen.
”Monilta Ukrainan avustusmatkoiltani olenkin palannut juuri Oulaisiin. Samat maiharit, jotka ovat tallanneet maata Ukrainassa ovat tallanneet myös Oulaisten katuja. Oulaisista on myös lähtenyt avustustarvikkeita ja eritoten autoja Ukrainaan”, hän kiittelee.