Back to Spending

Koulun alku on hivuttautunut jo huumaavan lähelle, mikä tietysti tarkoittaa sitä, että “Back to School” -mainokset peittävät jokaista postiluukusta livahtavaa mainoslehtistä, ja kauppojen ovien eteen on lykätty laatikkokaupalla avaimenperiä, reppuja, yliviivaustusseja sekä alekyniä, jotka eivät toimi edes ensimmäisenä koulupäivänä saati sitten viimeisenä. Olen kyllä testannut.
Ihmiskunta on tällä vuosituhannella kehittynyt mestarilliseksi kuluttamiskulttuurin ruokkimisessa. Kaikkeen onnistutaan liittämään alennusmyynnit ja nykyihmiseen sisäänrakennettu tarve kuluttaa kun muutkin kuluttavat: Black Fridayt, joulua seuraavat alennusmyynnit, “Back to School” -meiningit. Kukaan ei voi aidosti tarvita uutta reppua ja kynäpenaalia jokaisen lukuvuoden alussa. Trendit kuitenkin kiitävät ohitse ja lasten ja nuorten on tehtävä parhaansa pysyäkseen niiden kyydissä, jotta eivät vaikuta nololta luokkatovereidensa silmissä kesän jälkeen. Purkkapaketin näköinen penaali, joka oli edellisenä syksynä siistein mahdollinen asia, on nyt läpikotainen tyylimoka, tai muut ystävät ovat ostaneet yhteensopivat, ketunpunaiset Kånkenit, eikä tuleva kasiluokkalainen voi olla kaveriporukastaan ainoa, jonka halpismerkkinen reppu onkin taivaansininen. Yhtä laillahan hän voisi vain ilmoittaa, että aikoo etsiä uutta seuraa.

Totta kai koulun alkua edeltävillä viikoilla saa käydä ostamassa lyijykyniä edellisten rikkinäisten kynäntynkien tilalle, sitä en kiellä. Ymmärrän myös, jos vanhemmat tahtovat ostaa muutaman uutuuttaan kiiltelevän vaatteen kulahtaneiden rinnalle. Kysyn vain, että jos tarvetta ei ole, miksi ostaa? Jos täysin toimiva ja siisti reppu lentää muiden lajitovereidensa sekaan kaapin perukoille – tai mikä pahempaa, roskiin – onko sen ostamisessa mitään järkeä? Tiedän ihmisen, joka käytti vielä pitkään rikkoutumisen jälkeen reppua, jonka yläreuna oli purkautunut auki niin, että päivä paistoi väistämättä sisään, ennen kuin osti uuden tilalle. Seuraavan kerran, kun olet “Back to School” -ostoksilla, varaa hetki mietinnälle: onko hallussasi ennestään tällaista esinettä, joka on vielä täysin tai lähestulkoon käyttökelpoinen?

Kyse ei ole pelkästään trendien mukana muuttuvista laukkumieltymyksistä, vaan myös hyödyttömien asioiden ostamisesta. Palataan niihin alekyniin. Jos tiedät, ettei tuote tule toimimaan, kannattaako tuhlata muutamaa euroa siihen, että saat todeta ennakko-oletuksesi oikeaksi? Entä sitten pastellinväriset tussit, tekevätkö ne muuta kuin vievät tilaa, jos tiedät, ettet ole sitä sorttia, joka tekee hienoja, visuaalisesti miellyttäviä muistiinpanoja, vaan raapustat lyijykynällä menemään sen minkä ehdit?
Unohda kuluttamiskulttuuri hetkeksi ja ajattele vaikka ympäristöä. Säästät sen voimavaroja, jos pidät pääsi ja pidättäydyt ostamasta jälleen yhtä turhaa koululaukkua. Et sinä oikeasti tarvitse sitä.