Naisten ääni kuuluviin
Oulaistelaislähtöisen Tiina Käpylän ja oululaislähtöisen Anna-Elena Pääkkölän kirjoittama kirja Lailasta Almaan tutkii artisteina ja muusikkoina toimivien naisten merkitystä populaarimusiikin historiassa.
31.7. on merkittävä päivä oulaistelaislähtöisen Tiina Käpylän elämässä. Silloin nimittäin julkaistaan hänen ja oululaislähtöisen Anna-Elena Pääkkölän kirjoittama musiikkikirja Lailasta Almaan – Suomalaisten naisten populaarimusiikin historia. Into Kustannuksen kustantama kirja kertoo, miltä suomalaisen populaarimusiikin historia näyttää, jos se kirjoitetaan korostaen naisten esittämää ja tekemää musiikkia. Musiikintutkijat täydentävät historiankirjoitusta nostamalla esille uusia sekä tuttuja populaarimusiikin tekijöitä ja ilmiöitä naisten näkökulmasta.
Tiina Käpylän mukaan kirjahanke sai alkunsa jo vuoden 2018 lopulla, kun hän väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopiston musiikkitieteen oppiaineesta. Samoihin aikoihin helsinkiläinen Musiikkimuseo Fame halusi tehdä naisten populaarimusiikista kertovan näyttelyn, jonka tuottajaksi Tiina Käpylä lopulta valikoitui.
”Minun väitöskirjani ja muukin toimintani liittyi vahvasti tähän aiheeseen. Musiikkimuseo Famesta pyydettiin ensin minua ja Anna-Elenaa kommentoimaan näyttelysuunnitelmaa, ja lopulta päädyin koko näyttelyn tuottajaksi. Haastattelin sitä varten kuutta artistia ja siinä vaiheessa tuli olo, että hyviä haastateltavia olisi vaikka kuinka paljon. Tästä aiheesta on pakko tehdä kirja”, kertoo Tiina Käpylä.
Kirjan tarina alkaa 1950-luvulta Laila Kinnusesta ja päättyy vuoteen 2020 ja Alma Miettiseen. Kirjaa varten on haastateltu yli 70 artistia ja muusikkoa. Tunnetuista nimistä oman tarinansa pääsevät kertomaan muun muassa Katri Helena, Mariska ja Jonna Tervomaa. Isojen nimien lisäksi kirjan sivuilla esille pääsevät monet vähemmän tunnetut underground-muusikot aina punkista metalliin ja hardcoreen saakka.
Tiina Käpylällä ja Anna-Elena Pääkkölällä oli kirjaprojektissa selvä työnjako: Käpylä keskittyi omimmalle alueelleen eli underground-artisteihin sekä metalli-, indie- ja hardcoremusiikkiin. Pääkkölän tontille taas jäi tutkia ilmiöitä iskelmä- ja tanssimusiikin alkuajoilta sekä tämän päivän popmusiikista.
”Meillä on eri osaamisalueet ja siksi alun perin aloimmekin puuhata tätä kirjaa yhdessä”, Käpylä toteaa.
Kun lukee historiankirjoja mistä aiheesta tahansa, on ne kirjoitettu hyvin pitkälti miehisestä näkökulmasta. Samaan ilmiöön törmäsivät populaarimusiikin historian tutkimuksissaan myös Tiina Käpylä ja Anna-Elena Pääkkölä. Populaarimusiikin historiaa on kuvattu hyvin vahvasti miesten tekemisen kautta.
Lailasta Almaan -kirjan tärkeimmän annin voi Tiina Käpylän mukaan kiteyttää kolmeen populaarimusiikin kultakauteen. Ensin oli 50-luvulla alkanut jazz-iskelmä, jolloin naisten määrä laulajina kasvoi huikeasti, ja levytyksiä tehtiin runsaalla kädellä. Naiskuvan muuttumisen lisäksi myös levyjen äänitystekniikka koki mullistuksen.
”Siihen asti naislaulajien ääni oli kuulostanut oudolta kimitykseltä. Alkeellinen äänitystekniikka on syy sille, miksi vanhoissa suomalaisissa elokuvissakin ääni kuulostaa niin epäluonnolliselta. Ensimmäisen kultakauden, 1950–1963 välillä, mikrofoni- ja äänitysteknologia paranivat huomattavasti”, Tiina Käpylä tietää.
Toisen kultakauden vedenjakajana voidaan pitää vuotta 1995. Vähän ennen sitä ja muutama vuosi sen jälkeen syntyi populaarimusiikkirintamalla suuri määrä naisten tekemiä julkaisuja, niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Maailmanlaajuisesti merkittävä tapaus oli Alanis Morissetten vuonna 1995 julkaisema läpimurtoalbumi Jagged Little Pill. Se muutti maailmaa ja raivasi tietä uusille naismuusikoille.
” Sen jälkeen tulivat Suomessa Jonna Tervomaa ja Maija Vilkkumaa, jotka nostivat rokimman popin näkyvästi esiin. Ja vaikka moni ei sitä halua uskoa, niin myös Spice Girls on vaikuttanut hirveän paljon naisten tekemiseen monien musiikkigenrejen parissa”.
Kolmas populaarimusiikin kultakausi ajoittuu Tiina Käpylän mukaan vuoteen 2008, jolloin Chisu julkaisi ensimmäisen Alkovi-albuminsa. Poikkeuksellista tässä albumissa oli se, että Chisu siinä kappaleiden sävellykset, sanoitukset, äänitykset, miksaukset, sovitukset sekä levyn tuottamisen aivan itse.
”Tämä oli käänteentekevä levy siinä mielessä, että siihen asti miehet olivat yleensä tehneet kaikki teknologiaan liittyvät jutut. Nykyisin on kuitenkin jo enemmän sääntö kuin poikkeus, että naiset tekevät paljon asioita itse. Heiltä odotetaan sitä ja halutaan, että naiset osallistuvat musiikin tekemiseen. Tämän kaiken taustalla on osittain teknologinen murros kaikkine älypuhelinten musaohjelmineen. Teknologia on halpaa, ja ohjelmia voi opetella kuka tahansa käyttämään”.
Lailasta Almaan -kirjan tekemisen tapa muutti muotoaan pakon sanelemana vuoden 2020 kevättalvella, kun korona iski kovaa myös Suomeen. Ensimmäiset haastattelut pystyttiin tekemään vielä perinteisellä menetelmällä kasvotusten, mutta sitten työtä piti jatkaa etäyhteydellä.
”Teimme haastatteluja Zoom-palvelussa ja puhelimitse. Näen, että etätyöskentely osaltaan myös helpotti työn tekemistä. Esiintyvät muusikot olivat kotona ja heillä oli tarve edistää uriaan siitä huolimatta. Heillä oli myös enemmän aikaa puida tekemisiään, kun kriisi oli päällä”.
Lailasta Almaan -kirja ilmestyy heinäkuun viimeinen päivä. Ennen sitä kirjaa voi tilata ennakolta kirjakaupasta tai kustantajalta. Teoksesta tehdään myös äänikirjaversio.
