Raimo Räisäsen muistolle

Halusin muistella rakasta isoveljeäni Raimoa lämmöllä. Me ennätimme olla 41 vuotta työkavereina äitimme Irja Räisäsen perustamassa Parturi -kampaamo Tyylissä. Meillä oli isovelipikkusisko välinen asetelma: välillä kinastelimme, nauroimme ja juttelimme politiikasta ja maailman menosta syvällisiä juttuja. Hän oli paras ystäväni. Jos minulla oli huolia ja murheita, lohdutti Rami minua ja neuvoi asioiden selviämiseksi. Hän oli minun pomoni. Kolme vuotta olin hänen palkansaajatyöntekijänsä ja 25 vuotta olin hänen tuolinsa vuokralainen.
Rami oli määrätietoinen, työteliäs, ahkera, energinen, avulias ja ystävällinen ihminen. Sellainen yrittäjän pitää ollakin. Hän oli tosi energinen. Jos hän ei nukkunut, touhusi hän koko ajan jotain: piirsi, rakensi puusta jotakin kotinsa pihalle ja hoiti, istutti ja kasvatti puutarhaansa. Hänellä oli taiteilijan luonne, mutta järjen ääni! Hän oli myös tosi hyvä laittamaan ruokaa.
Muistan lapsuudestamme sellaisen jutun, kun asuimme ”vanhalla Räisäsellä”, että Rami oli jotakin 8-9 vuotta, kun hän paistoi kananmunia ja laittoi sekaan mitä jääkaapista löytyi ja kysyi, että montako munaa syöt Pipsa? En heti vastannut, joten hän kysyi, että Pipsa pippuri, Manta maarunen, montako paistettua munaa syöt? Minä vastasin, että kaksi, johon Rami, että sitähän minäkin.

Rami oli hyvä ”huusholli-ihminen”. Hän hoiti kotinsa ja vaimonsa Marken asiat. He ehtivät olla naimisissa 43 vuotta ja Raimo oli Marken omaishoitajana kuolemaansa asti. Hän puhui aina asiakkailleen vaimostaan rakkaudella ja kauniisti.
Ramilla oli lukioaikana kaksi haaveammattia, joko parturi tai arkkitehti. Parturin ammatti kiinnosti enemmän ja lukion jälkeen armeijassa hän sai harjoitella parturoimista sekä alokkaille että kapteeneille. Hän ehti olla töissä Raahen Rautaruukilla, Pateniemen sahalla, Kokkolan sairaalan pesulassa, Erkki Räisäsen omistamassa Räisäsen kalakaupassa ja tietenkin Tyylissä juoksupoikana kouluaikoina. Hän olisi saanut jäädä armeijan palvelukseen ja Rautaruukin palvelukseen vakituiseksi työntekijäksi. Armeijan jälkeen hän haki Kokkolan ammattikorkeakouluun parturilinjalle ja pääsi sisään kouluun, mikä kesti kaksi vuotta. Rami osallistui koulujen väliseen SM-joukkuekilpailuun ja Kokkolasta oli kaksi joukkuetta. He voittivat kultaa ja hopeaa. Myöhemmin hän suoritti parturin ”kisällin” tutkinnon ja kävi tuomarikoulutusta päästäkseen tuomaroimaan meidän alan kilpailuja. Tampereen hiusfestivaaleilla osallistujia oli 79 ja hän tuli kilpailussa 18. sijalle.

Ramia kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat, politiikka sekä lasten ja nuorten asiat. Hän uskoi, että pystyisi vaikuttamaan asioihin, jotka häntä kiinnostivat. Hän oli sotilasarvoltaan alikersantti ja kuului reserviläisiin. Hän vaikutti kokoomuksessa ja keskustassa. Oulaisten Huiman jääkiekkohommissa, että jäähalli saadaan rakennettua Oulaisiin.

Seurakunnan nuorten ja lasten hyväksi Rami keksi potkupallopelit, joilla kerättiin heille rahaa. Oulaisten kaupungin luottamustehtävissä hän oli mukana lautakuntatyössä. Hän oli seurallinen ja viihtyi erilaisten ihmisten seurassa hyvin ja halusi keskustella heidän kanssaan kaikenlaisista asioista. Sen vuoksi hänellä oli paljon tuttuja ja ystäviä. Vanhoihin koulukavereihinsa hän piti yhteyttä loppuun asti. Ramin ystävät muistelevat hänet luotettavana ja hauskana seuramiehenä. Minä muistan hänet kilttinä ja huolehtivana isoveljenäni.
Lepää rauhassa rakas isoveljeni Raimo. Minä jatkan miesten parturipuolen töitä Tyylissä. Se olisi ollut Ramin toivomus.